Itke vaan, se helpottaa, lauletaan vanhassa iskelmässä. Dosentti Juha Holopainen, HYKSin silmäklinikasta kertoo, auttaako itku.

1. Itku helpottaa oloa, koska kyynelten mukana kehosta poistuu kuona-aineita.

Tarua. Kyynelten koostumus vaihtelee huomattavasti sen mukaan, onko kyseessä silmän pinnan kosteuttava  basaalikyynel, vaiko itku- tai refleksikyynel. Kyynelissä on parisataa valkuaisainetta, rasvaa ja monia muitakin aineita, ei kuitenkaan merkittäviä määriä kuona-aineita.

2. Itkeminen on hyväksi, koska kyynelien mukana elimistöstä poistuu stressihormonia.

Totta ja tarua.  Jostakin vielä tuntemattomasta syystä itkemisen yhteydessä tulevissa kyynelistä on huomattava määrä erilaisia hormoneja. Joidenkin tutkijoiden mielestä kyynelehtiminen on elimistön tapa poistaa ylimääräisiä hormoneja. Tuntuu kuitenkin vaikealta uskoa sitä.

3. Sipulikyyneleet ovat koostumukseltaan erilaisia kuin tunteen aiheuttamat.

Totta. Kun käsitellään sipulia, silmät vuotavat refleksikyyneleitä. Ne ovat vetisempiä kuin itkukyynelet ja niissä on paljon vähemmän valkuaisaineita.

4. Vaihdevuosien jälkeen naiset eivät kyynelehdi niin paljon kuin ennen, koska he eivät enää tuota maidonerityshormonia prolaktiinia.

Tarua. Itkukyynelistä on paljon prolaktiinia, eikä sen määrä ilmeisesti riipu iästä. En tiedä asiaa tutkitun.

5. Jos itkee kauan yhteen menoon, kyynelet lakkaavat valumasta, koska kyynelneste on käytetty sillä erää loppuun.

Tarua. Itkemisen yhteydessä kyynelnestettä ei voi käyttää loppuun. Kyynelet eivät tule mistään lammikoista, jotka voisivat kuivua pois. Itkemisen yhteydessä kyyneliä ei ole siis varastossa vaan kyynelnestettä syntyy tarpeen mukaan.

Silmän pintaa suojelevaa basaalikyyneltä erittyy normaalioloissa korkeintaan muutamia mikrolitroja minuutissa, siis hyvin vähän.

6. Päätetyöläisen kannattaa käyttää silmätippoja, sillä silmiä ei ole suunniteltu tuijotustyöhön.

Totta. Kun näyttöpäätetyössä tuijotetaan ruutua, silmien räpyttely vähenee. Siitä seuraa, että kyynelnesteen rasvapinta hajoaa tavallista helpommin eli silmä kuivuu. Myös näyttöpäätteiden lämpenemisestä johtuva ilman kiertäminen kuivattaa silmiä.

Jos silmät tuntuvat ärtyneiltä, hiekkaisilta ja näyttävät punaisilta työpäivän jälkeen, silmien  kostutustippoja kannattaa käyttää. Kuivassa silmässä sarveiskalvon pintasolut irtoavat helpommin,  mistä voi seurata sarveiskalvon haavaumia. Silmätippojen käyttö ei myöskään laiskistuta silmän omaa kyyneltuotantoa.

7.  Kuivat silmät johtuvat aina siitä, ettei kyynelnestettä erity tarpeeksi.

Tarua. Syy voi olla myös se, että kyynelnesteen laatu on huono. Laatuun vaikuttaa kyynelnesteen rasvakerroksen koostumus tai esimerkiksi se, minkä verran eri valkuaisaineita tai silmän pintaa liukastavia musiineja siinä on.

8. Jos silmät vuotavat pakkasella tai tuulessa, se tarkoittaa, että kyyneltiehyet ovat menneet tukkoon.

Tarua. Yleensä kylmässä ja tuulessa silmät vuotavat vettä, koska silmän pinta kuivuu. Tämä johtaa hermoärsytykseen jonka seurauksena kyynelrauhanen alkaa erittää enemmän kyynelnestettä. Kuivassa silmässä ainakin tässä tapauksessa erittyy lähinnä refleksikyyneliä.

9. Lääkkeet kuivattavat silmiä.

Totta. Useat lääkkeet kuivattavat silmiä. Tällaisia ovat diureetit, pahoinvointilääkkeet, inkontinenssilääkkeet, lihasrelaksantit, jotkut keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, jotkut astmalääkkeet, hormonikorvaushoito ja paikallisesti annosteltavat beetasalpaajat.

Suurempi ongelma on  se, että silmätippojen sisältämä säilöntäaine bentsalkoniumkloridi alkaa yleensä  jossakin vaiheessa ärsyttää silmiä. Silloin ne kirvelevät, kutisevat, punoittavat ja valuvat vettä. Silloin kannattaa kokeilla jotain toista valmistetta.

10. Silmä rähmii, jos kyynelkanava on tukossa.

Tarua. Jos kyyneltiehyet ovat tukossa, kyynelet valuvat poskille omia aikojaan. Tosin kyyneltietukoksen seurauksena kehittyy usein  bakteeritulehdus, jolloin silmä alkaa rähmiä. Hoitona on paikallinen antibiootti ja tarvittaessa kirurginen hoito.

11. Vain ihminen itkee ja kyynelehtii tunteiden vallassa.

Ei aivan totta. Ihmisellä itkurefleksi tulee parasympaattisen hermoston ärsytyksestä ja voimakkaan tunnetilan seurauksena. Eläimillä ei ole samanlaisia korkeamman asteen ajattelun mahdollisuuksia kuin ihmisellä. Siksi ne eivät koe surun ja menetyksen kaltaisia tunteita, eikä itkukyyneliäkään voi erittyä.

Jotakin näyttöä on siitä, että gorillat ja elefantit itkevät. Ehkäpä tämä osoittaa, että ainakin nämä eläimet tuntevat ja ovat lähempänä ihmistä myös ajattelun tasolla.

Lue lisää silmistä ja terveydestä.