Vaihdevuodet unettomuus hormonihoito
Kuva Shutterstock. Kuvan henkilö ei liity juttuun.

Olen 62 v. nainen. Kärsin voimakkaista hikoilupuuskista päivittäin ja usein aamuöisin. Tätä on jatkunut jo useita vuosia ja oireet ovat vähitellen pahentuneet. Käytän Thyroxin-tabletteja kilpirauhasen vajaatoimintaan. Aiemmin hikoilua on hoidettu hormonihoidolla, mutta lopetin estrogeenilaastarin käytön puoli vuotta sitten. En ollut näistä oireista vapaa lääkkeen käytön aikanakaan. Oireilu häiritsee paitsi yöuntani myös asiointia, automatkoja, konserteissa ja teattereissa vierailujani.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa hikoilu on tyyppioire. Kysyjällä on kuitenkin kilpirauhasen vajaatoiminta, ja sen oireisiin hikoilu ei yleensä kuulu. Vaihdevuosiin eli kuukautisten loppumiseen liittyy varsin usein kuumotuksia ja hikipuuskia. Ne voivat toki jatkua jopa parikymmentä vuotta, mutta kyllä lievittyvät vuosien kuluessa. Vaihdevuosien hikoiluaallot näkyvät kasvoilla ja rinnalla, ilman edeltävää rasitusta. Estrogeeni auttaa niihin tehokkaasti.

Yöhikoilu on suhteellisen tavallinen vaiva, jolle ei tutkimuksissa yleensä löydy mitään syytä. Kysyjän tapauksessa hikoilu on ilmeisesti pahempi päivällä eikä se liity rasitukseen. Hikoilun takaa voi joskus löytyä sairauksia, joihin useimmiten liittyy muitakin oireita, jotka auttavat syiden selvittelyissä.

Tietyt sairaudet, kuten diabetes, kilpirauhasten liikatoiminta, krooninen infektio ja syöpä, voivat lisätä hikoilua. Sama vaikutus saattaa olla ylipainolla. Rasvakudos toimii eristeenä ja nostaa sisäistä ruumiinlämpöä, mikä puolestaan altistaa hikoilulle. Tupakointi altistaa hikoilulle, samoin kahvi ja voimakkaat mausteet.

Silloin kun hikoiluun ei löydy syytä, siihen ei tunneta mitään tehokasta hoitoa. Kotikonsteina voi kokeilla huonelämpötilan alentamista ja vaatetuksen keventämistä. Liikahikoilun hoidossa on kokeiltu lääkkeitä, kuten ns. antikolinergivalmisteita, rauhoittavia lääkkeitä ja ns. beetasalpaajia.

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Hikinenä

Miksi vaihdevuosioireet eivät lopu?

Olen yli 70-vuotias ja vasta nyt alkaa hikoilu helpottaa: enää vain öisin herään hikoilupuuskiin. Ensimmäiset vaihdevuosioireeni sain 43-vuotiaana, joten 30-vuotta on tullut kärsittyä. Estrogeeni olisi ehkä auttanut, mutta rintasyövän vuoksi en saanut sitä. On se kumma, kun vaihdevuosivaivoihin ei ole keksitty kunnollisia lääkkeitä (estrogeenia lukuunottamatta). Maailman väestöstä noin puolet on naisia, joten kaupallisia mahdollisuuksia olisi vaikka usemmallekin lääkeyhtiölle.
Lue kommentti
katetriablaatio. rytmihäiriö

Kuinka monta kertaa sydämen katetriablaatio voidaan tehdä? Onko poltoista haittaa sydämelle? Vaikuttaako arvet myöhemmin sydämen toimintaan? Minulle on tehty katetriablaatio 2 kertaa kammiotakykardian ja kammiolisälyöntisyyden johdosta, mutta kammiolisälyönnit jatkuvat edelleen.

Rytmihäiriöiden hoito kateriablaatiolla kehittyy koko ajan, mutta kaikkien rytmihäiriötyyppien hoito ei ole yhtä kiitollista. Kammiotason yläpuolelta lähtevien säännöllisten nopealyöntisyyskohtausten hoito on yleensä tehokasta ja vähäriskistä. Suurin osa potilaista vapautuu kertakäsittelyllä tykytyskohtauksistaan. Eteisvärinässä – vaikka sekin on eteistason rytmihäiriö – ablaatiohoito ei ole ihan yhtä tuloksekasta.

Kammiolisälyöntien ja kammiotakykardioiden katetrihoidon onnistuminen vaihtelee riippuen ongelman sijainnista sydämen johtoratoihin nähden. Lähellä johtorataa sijaitsevan rytmihäiriölähteen voimakas käsittely voi johtaa riippuvuuteen sydämen tahdistimesta. Tätä ei toivota varsinkaan, jos potilas on nuori ja jos hoidettava rytmihäiriö ei uhkaa henkeä.

Ablaatiohoidon tulos vaikuttaa tässä tapauksessa hyvältä, jos kammiotakykardiat ovat jääneet pois. Lisälyönnit eivät aina häviä katetritoimenpiteillä. Tästä mahdollisuudesta lääkärin pitäisi aina kertoa potilaalleen.

Ehdotonta ylärajaa ei ole katetritoimenpiteen uusimiselle. Siitä tulevaa säderasitusta ja kajoavan tutkimuksen välittömiä komplikaatioita pitää aina arvioida suhteessa saavutettavissa olevaan hyötyyn. Hyödyn arvioinnissa toimenpidelääkärin arvio on keskeinen, koska jokainen potilas oireineen on yksilöllinen ja lääkäri tietää parhaiten uuden toimenpiteen onnistumismahdollisuuden.

 

Sinikka Pohjola-Sintonen
sydäntautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

vaivaisenluu, jalkakipu

Olen kuusikymppinen normaalipainoinen nainen, joka on saanut vaivaisenluut isän perintönä. Oikeasta jalasta vaiva leikattiin 30 vuotta sitten, mutta nyt isovarvas on alkanut taas kääntyä keskelle ja muiden varpaiden tyvinivelet ovat nousseet ylös eli on syntynyt ns. vasaravarpaat.

Kävelen paljon, olen voimisteluttanut varpaita lehdessänne olleiden ohjeiden mukaan ja hankkinut jaloilleni räätälöidyt pohjalliset ja varpaiden erottajat, mutta mikään ei ole auttanut. Mikä auttaisi? Olen muuten terve eikä mitään lääkitystä ole käytössä.

Vaivaisenluu ja vasaravarpaat ovat yleisiä vaivoja. Vaivaisenluulla eli hallux valguksella tarkoitetaan muiden varpaiden suuntaan taipunutta isovarvasta. Vasaravarpailla tarkoitetaan 2.–4. varpaiden koukistumista tyvi- tai kärkinivelestä tai molemmista.

Molemmat vaivat liittyvät jalkaterän lihasten, jänteiden ja nivelten toiminnan epätasapainoon. Altistavia tekijöitä ovat liian kapeat ja korkeakorkoiset kengät, perinnölliset tekijät ja tietyt sairaudet.

Sekä vaivaisenluu että vasaravarpaat aiheuttavat jalkaterään kipua, kosmeettista haittaa, hiertymiä ja ihon paksuuntumaa. Oireita ja virheasentoja hoidetaan ensisijaisesti konservatiivisesti: riittävän tilavat ja matalat jalkineet, ortoosit ja varvastuet. Kireiden lihasten (pohkeessa ja jalkaterässä) venyttäminen ja lihasepätasapainon korjaaminen sopivilla harjoituksilla auttaa. Leikkaushoitoa mietitään, jos oireet eivät konservatiivisella hoidolla riittävästi lievity. Pelkän kosmeettisen haitan takia leikkausta ei tehdä.

Kysyjä ei mainitse, aiheuttavatko vaivaisenluu ja vasaravarpaat muuta kuin kosmeettista haittaa. Leikkaushoitoon liittyvien tulehdus- ja muiden riskien vuoksi siihen ei kannata ryhtyä ellei varvasmuutosten aiheuttama haitta ole merkittävä. Kivun ja muiden oireiden lievittämiseksi suosittelen ensisijaisesti kääntymään jalkaterän toimintaan erikoistuneen fysioterapeutin puoleen. Arvion leikkaushoidon tarpeellisuudesta tekee jalkaterän vaivoihin perehtynyt ortopedi.

 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.