Valkosormisuus on ikävä vaiva, joka toisinaan kertoo kroonisesta sairaudesta. Ulkoilua ei kuitenkaan tarvitse jättää talvellakaan, sillä lämpö ja lääkkeet taltuttavat kylmyyttä ja kipuilua.
Valkosormisuus on melko yleinen vaiva: jopa kymmenen prosenttia väestöstä saattaa potea tätä Raynaud´n ilmiöksi nimitettävää oiretta, nuorista naisista jopa 20 prosenttia. Yleensä valkosormisuus huomataan 30 ikävuoden jälkeen. Keskimääräistä enemmän valkosormisuutta on hoikilla: mitä hoikempi, sitä pahemmat oireet.
Useimmilla kylmäsormisilla oireet pahenevat säiden viiletessä. Yhtäkkiä voikin olla vaikea päästä ulko-ovesta sisään, koska ei saa väännettyä avainta lukossa. Talviulkoilu muuttuu piinalliseksi, hiihtämisestä tai talvipyöräilystä puhumattakaan.
Kun oire on ilmaantunut, jo työpaikan ilmastointi panee sormet palelemaan ja särkemään. Silloin on vaikea tehdä töitä jopa tietokoneella. Lämpöhanskat käsissä näppäimistöä on vaikea naputella.
Reumaa vai jotain muuta?
Raynaud´n ilmiöstä puhutaan, kun pienet verisuonet supistuvat tavallista herkemmin. Ranskalaislääkärin mukaan nimensä saaneessa valkosormisuudessa yksi tai useampi sormi tai varvas muuttuu kylmässä valkoiseksi, jopa sinertäväksi.
Sormet voivat paleltua käsineistä huolimatta, ja joskus ihmiset pitävät monia hanskoja päällekkäin. Kun veri alkaa taas lämpimässä kiertää, sormet muuttuvat punaisiksi ja niitä pistelee. Hyvänlaatuisesta valkosormisuudesta käytetään nimitystä primäärinen valkosormisuus.
Myös monilla reumapotilailla on valkosormisuutta. Joskus se voi olla reumasairauden ensimmäinen oire, ja saattaa kulua useampi vuosi ennen kuin tulee muita oireita.
Valkosormisuudessa verisuonet supistuvat keskimääräistä herkemmin raajojen kärkiosissa. Miksi, sitä ei tarkasti tiedetä. Systeeminen skleroosi on reumaattinen sidekudostauti, jossa verisuoniin tulee rakenteellisia muutoksia. Siitä kärsivillä onkin lähes poikkeuksetta valkosormisuutta. Usein sormien iho kovettuu ja syntyy makkaramaisia turvotuksia. Käsiä voi olla vaikea nyrkistää, koska sormet ovat kipeät ja kömpelöt. Sormia kihelmöi, kun verenkierto palaa.
Jos on vaikeat oireet varpaissa ja sydänsairauksien riskitekijöitä, se voi kertoa jalkojen valtimoiden kovettumataudista.
Syy pitää aina selvittää
Jos valkosormisuus ilmaantuu ensimmäistä kertaa kolmikymppisenä, kannattaa suunnata lääkäriin. Siellä tehdään tarkat tutkimukset ja yritetään
etsiä viitteitä reumatautiin. Verikokeista erityisen tärkeitä ovat niin sanotut tumavasta-aineet, sillä ne ampaisevat nousuun reumaattisissa
sidekudossairauksissa.
Jos tulokset ovat negatiiviset eikä potilaan tarinassa tule esiin muitakaan hälyttäviä oireita, suurella todennäköisyydellä kyse on hyvänlaatuisesta
valkosormisuudesta. Se toki vaikeuttaa elämää, mutta vaarallista se ei ole.
Jos taustalla ei ole sairautta, valkosormisuus saattaa iän myötä helpottaa. Hyvä on silti muistaa, että kerran paleltuneet sormet paleltuvat herkästi uudestaan.
Lääkkeet avuksi talvella
Vaikeissa oireissa käytetään lääkehoitoa, joskus vain talvella. Ensisijaisia lääkkeitä ovat verenpaineen hoitoon kuuluvat kalsiumsalpaajat, jotka laajentavat ääreisverisuonia. Useimmat potilaat ovat pienikokoisia naisia, joilla on jo ennestään alhainen verenpaine. Niinpä joillakin lääkehoito onkin kariutunut verenpaineen laskuun ja huimaukseen. Jos verenpaine laskee oikein alas, voi jopa pyörtyä.
Reumataudeissa käytetään usein myös immunosuppressiivisia lääkkeitä. Pyritään siihen, ettei verisuonimuutoksia tulisi lisää, mutta välttämättä jo syntyneitä ei saada pois. Käytössä on myös nitrovoiteita, jotka laajentavat verisuonia eli tekevät saman kuin nitrot sepelvaltimotaudissa.
Aikaisemmin niitä käytettiin enemmänkin, mutta ne voivat aiheuttaa kirvelyä ja kutinaa, herkimmille myös päänsärkyä. Ei ole niin kiva laittaa hanskojakaan rasvattuihin käsiin. Systeemisessä skleroosissa saatetaan turvautua myös fosfodiesteraasi- 5-estäjiin, jotka ovat samaa lääkeryhmää kuin erektiolääkkeet.
Olipa valkosormisuuden syy mikä vain, lääkitystä kannattaa kokeilla, ellei pysty olemaan pakkasella ulkona sormien palelun ja säryn takia. Tai vaikka jos haluaisi lähteä hiihtämään Lappiin ja tietää jo etukäteen, etteivät sormet ja varpaat tykkää siitä.
Lisää lämpöä:
- Laske käsille haaleaa vettä. Lämpö helpottaa verisuonten supistusta, jolloin veri alkaa kiertää vilkkaammin.
- Kokeile saunomista, lämpötyynyä tai lämpöpussia. Jos varpaitakin palelee, lämpöpussit voi laittaa myös monoihin ja kenkiin.
- Pukeudu lämpimästi kauttaaltaan.
- Lopeta mahdollinen tupakointi, sillä tupakka supistaa verisuonia.
- Systeemistä skleroosia sairastavat saavat maksusitoumuksen laadukkaisiin akkukäyttöisiin lämpökäsineisiin, joiden turvin voi harrastaa vaikkapa talvipyöräilyä tai hiihtoa. Lievässä valkosormisuudessa kaupan akkulämmitteiset hanskatkin voivat riittää.
Lisätietoa: reumaliitto.fi
Asiantuntija reumasairauksiin erikoistuva lääkäri Suvi Peltoniemi, HUS.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
