Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Paraneeko kynsisieni varpaista koskaan itsestään? Auttavatko kalliit apteekin voiteet? Miksi saa mainostaa tuotetta, joka muka parantaa kynsisienen nopeasti, kun väite ei kokemukseni mukaan pidä paikkaansa?

Varpaiden kynsisieni on vaiva, joka on lähes joka 12. aikuisella. Lapsilla sitä esiintyy harvoin. Tyypillisimmillään sienikynsi muuttuu kärjestä tai kynnen sivulta sameaksi ja ruskeankeltaiseksi. Vähitellen muutos etenee kynttä pitkin pidemmälle, joskus koko kynteen.

Usein ajatellaan sienen tarttuvan kosteista tiloista, esimerkiksi uimahalleista, joissa suositellaankin käytettäväksi varvastossuja. Sieni ei kuitenkaan ole erityisen tarttuva, eikä esimerkiksi kotioloissa tarvitse suojautua sienitartuntaa vastaan.

Sienen kasvun ehkäisyn kannalta oleellisinta on välttää pitkäaikaista jalkojen hautumista kosteana.  

Kynsisienestä (kynsisilsa) ei välttämättä seuraa muita ongelmia kuin kynsien ulkonäön muuttuminen, mutta koska kynsi paksuuntuu, silsa voi myös aiheuttaa kipua. Valitettavasti varpaan kynnen alle pesiytynyt sieni ei juuri koskaan parane itsestään vaan kivuliasta silsaa pitää hoitaa.

Omatoimiseen hoitoon kuuluu jalkojen pitäminen kuivana ja ilmavien sukkien ja kenkien käyttö. Ilman sienilääkkeitä ei silti selvitä. Tehokkain lääkeaine on terbinafiini, jota kyllä myydään voiteina ja kynteen lakattavina liuoksinakin, mutta kynsisienen paikallinen hoito on yleensä tehotonta.

Jos kynsisienestä halutaan kokonaan eroon, se edellyttää yleensä useita kuukausia kestävää suun kautta otettavaa terbinafiini-kuuria. Senkään tulokset eivät ole aivan 100-prosenttisia, mutta sitä parempia, mitä pidempään kuuri kestää. Osa saattaa parantua kolmen kuukauden kuurilla, mutta vielä vuodenkin mittainen kuuri parantaa vain kahdeksan kymmenestä.

Jos kynsisieni pahasti vaivaa, lääkekuuria kannattaa kokeilla. Terbinafiinista sinänsä on hyvin vähän haittaa. Se vain ei sovi kaikkien lääkkeiden kanssa otettavaksi, joten on syytä neuvotella lääkärin kanssa onko oma lääkitys sellainen, että yhteisvaikutuksia on odotettavissa.

Miksi näitä sienen paikallishoitotuotteita saa mainostaa? Kansalaisille suunnattua lääkemainontaa sitovat lääketeollisuuden itselleen laatimat eettiset ohjeet, joiden mukaan mainoksissa ei saa esittää virheellisiä väittämiä. Sikäli kuin olen esimerkiksi terbinafiinia sisältävien paikallishoitovalmisteiden mainoksista pannut merkille, valmisteen ei ilmoitetakaan parantavan kynsisientä vaan jalkasienen. Tämä ero jää ehkä katsojalta huomaamatta, vaikka se on olennainen.

Paikallishoitovalmiste voi kyllä parantaa iholla esimerkiksi jalkapohjassa tai varpaiden välissä olevan sienitulehduksen, mutta ei kynsisientä.
 

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kynsisieni paranani kynttä ohe...

Paraneeko kynsisieni itsestään?

Ostin kynsisieneen hoitoon tarkoitettua kallista linimenttiä, vaikka apteekissa varoiteltiin, että hoito ei välttämättä tehoa. Lääkkeen mukana tulleessa käyttöohjeessa oli kehotus, joka liittyi siihen, että kynttä piti viilata ennen linimentin sivelyä kynnen päälle. Valitettavasti lause oli muotoiltu väärin, ehkä käännösvirheen seurauksena. En seurannut käyttöohjetta (sanatarkasti), vaan sovelsin sitä maalaisjärkeä käyttäen. Apunani oli havainto, että kun menin ensimmäisen kerran...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.