Kannattaako lukulasien hankintaa siirtää vielä? Riittäisikö käynti optikolla vai tarvitsenko silmälääkäriä? Voiko päänsärky johtua vääränvahvuisista laseista? Silmälääketieteen professori Timo Tervo Helsingin yliopistosta vastaa.

1 Ensimmäinen silmälasiresepti pitää hankkia silmälääkäriltä.

Totta. Ainakin kun kyseessä on lapsi, pitäisi ensimmäiset lasit hankkia silmälääkärin kautta. Myös ennen ensimmäisten ikälasien ostamista suosittelen silmälääkärillä käyntiä. Silloin tehdään kunnollinen ”40–50?000 kilometrin” kuntotarkastus, jossa tutkitaan silmänpaine, mahdollinen harmaakaihin alku ja silmänpohjat. Tutkimukset tehdään laajentaen mustuaiset tipoilla, joten vastaanotolle ei pidä tulla autolla.

2 Optikko voi määrätä silmälasit siinä missä silmälääkärikin.

Totta ja tarua. Optikon oikeutta määrätä silmälasit rajaa optikkoasetus. Optikko voi määrätä lasit paitsi silloin, kun silmissä on jokin sairaus, täyttä näöntarkkuutta ei saavuteta tai silmät on leikattu.
Alle 8-vuotiaalle lapselle reseptin kirjoittaa asetuksen mukaan silmälääkäri, mutta itse suosittelisin kaikkien alle 20-vuotiaiden tulevan silmälääkärille, kun hankitaan ensimmäisiä laseja. Lapsilla on valtava kyky mukauttaa näköään eli muuttaa taittoarvoaan, siksi taittovirheen määritys pitäisi tehdä laajennuksessa.

Ikäihmiset etsivät usein näköpulmiinsa apua silmälaseista, vaikka todellinen syy huonoon näköön on kaihi tai silmänpohjan rappeuma. Jos näöntarkkuus ei tule hyväksi silmälaseilla, oikea osoite on silmälääkäri.
Lasien uusimiseen käy usein optikko siinä missä silmälääkärikin.

3 Silmät laiskistuvat, jos käyttää aina silmälaseja.

Osittain totta. Silmän mukauttajalihakset vahvistuvat hieman, kun yrittää pärjätä ilman laseja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaisi sinnitellä laseitta silmien harjoittamisen toivossa. Silmälihasten vahvistamisen merkitys näkökyvylle on häviävän pieni, suurempi merkitys on mykiön jäykistymisellä, jonka taustalta löytyvät biokemialliset syyt.

Silmälasien käytön välttäminen ei kelpaa neuvoksi kenellekään, siinä tekee vain itselleen kiusaa, eikä siitä ole todellista hyötyä silmille tai niiden omistajalle.

4 Vääränvahvuisista silmälaseista tulee päänsärkyä.

Totta. Vääränvahvuisista silmälaseista voi tulla päänsärkyä, mutta niin voi tulla oikeanvahvuisistakin laseista. Oikeanvahvuiset lasit voivat aiheuttaa päänsärkyä, jopa migreeniä, etenkin silloin jos silmät ovat eri paria. Toisaalta vaikka lasit olisivat hieman väärät, särkyä ei ehkä tule.

5 Naarmuuntuneet lasit pitää vaihtaa uusiin heti.

Osittain tarua. Pienet naarmut, joista ei tunnu olevan näölle merkittävää haittaa, eivät ole syy vaihtaa laseja. En minäkään tee niin.

6 Aikuisella sopiva näöntarkastusväli on kolme vuotta.

Totta. Sopiva näöntarkastusväli on 3–5 vuotta, etenkin 45 vuoden iän jälkeen.

7 Ikänäköisen ei kannata hankkia lukulaseja ennen kuin on ihan pakko.

Tarua. Ikänäköisen kannattaa hankkia lukulasit, kun näkö tuntuu vähän huonolta. Sitä hetkeä, kun lukulasit ovat välttämättömät, on turha odottaa. Eihän pissahädässäkään ole mitään järkeä pidättää viimeiseen asti.

Lukulasien oston siirtäminen aiheuttaa turhaan hankaluuksia lukemisessa ja päänsärkyä. Ulkonäköään murehtivalle muistuttaisin, että jatkuva otsanrypistelykin saattaa lisätä ryppyjä.

8 Likinäköinen tarvitsee lukulasit vasta yli viisikymppisenä.

Osittain totta. Se, milloin likinäköinen tarvitsee lukulasit, riippuu taittovian laadusta. Jos on lievästi likinäköinen (-1–-2,5), ei kenties tarvitse lukulaseja koskaan tai vasta yli 50-vuotiaana. Vahvasti likinäköinen tarvitsee lasit aiemmin, koska ilman laseja luettavan tekstin joutuu ottamaan häiritsevän lähellä. Jos on plus-taittoinen, lukulasien tarve voi tulla eteen jo alle nelikymppisenä.

9 Halpislukulasit voivat vahingoittaa näköä.

Tarua. Halvat lukulasit eivät aiheuta mitään pysyvää vahinkoa silmille. Toinen asia on, että ne ovat vain osalle riittävän hyvät apuvälineet näkemiseen, koska ne eivät korjaa hajataittoa eivätkä silmien eriparisuutta. Jos edellä mainittuja ongelmia ei ole, halpislukulasit ovat ihan kelpo vaihtoehto.

10 Kaksiteholasit kipeyttävät niskan, kun on etsittävä sopivaa katselukohtaa.

Osittain tarua. Kaikissa kaksi- ja moniteholaseissa lukuosa on keskipisteen alapuolella. Ne toimivat hyvin silloin, kun tarkasteltava työ on alaviistossa.

Niskakipuja tulee silloin, kun katsotaan ylöspäin, esimerkiksi pöydällä olevaa näyttöpäätettä. Pitkäaikaiseen tietokonetyöskentelyyn kannattaa hankkia erilliset näyttöpäätelasit. Niissä linssin yläosa on tarkoitettu näytön katseluun ja alaosa näppäimistön naputteluun ja pöydällä olevan tekstin lukemiseen. Myös näytön siirtäminen alemmaksi kuin näppäimistö voi vähentää niskakipuja.

11 Kannattaa ostaa heti portaattomat moniteholasit ja jättää kaksiteholasit hankkimatta.

Totta useimmiten. Portaattomat moniteholasit sopivat useimmille. Niissä on kauko- ja lähiosan välillä liukukanava, joka tuo avun silloin, kun ei tarvitse nähdä kauas mutta ei aivan lähellekään.

Portaattomat moniteholasit eivät kuitenkaan sovi kaikille. Jos linsseissä on paljon plussaa ja lisäksi hajataittoa, portaattomat lasit ovat huonot. Silloin rajalliset kaksiteholinssit voivat olla ainoa toimiva ratkaisu. Moniteholasien hankaluutena on myös sopivan työskentelykohdan löytyminen linssissä. Se vaatii sovittelua silmälasien ostohetkellä ja totuttelua uusiin linsseihin. Jos on tyytyväinen omaan linssityyppiinsä, kannattaa uudetkin hankkia samanlaisina.

12 Toisen laseja saa lainata huoletta.

Totta. Toisen lasien käyttäminen ei riko mitään. Lainaamisesta ei ole aikuiselle muuta haittaa kuin ohimenevä särky päässä tai silmissä. Itsekin olen tullut vahingossa vaimon lasit silmillä pyörällä töihin. Vähän koomisen näköistähän se oli, mutta en edes huomannut lasien vaihtumista.

13 Uudet piilolasit ovat niin hyviä, että korvaavat silmälasit.

Tarua. Uudet piilolasit ovat hyviä, mutta ne eivät korvaa silmälaseja. Jokaisella piilolasien käyttäjällä tulisi olla myös ajantasalla olevat silmälasit. Jos saa pahan piilolasitulehduksen tai sairastaa flunssan, täytyy piilolasien käytössä pitää taukoa, eikä se onnistu, jos on säästänyt silmälasien hankinnassa. Se on huonoa säästöä.

Lue lisää näkemisestä.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.