Unissakävely on jo harvinaisempi unihäiriö. Jos lapsi kävelee unissaan, yleensä isä tai äiti on pienenä tehnyt samaa. Aikuisista unissakävelijöistä lähes kaikki ovat harrastaneet sitä jo lapsena.

– Kiinnostavaa kyllä, jos nostaa kenet tahansa 5–6-vuotiaan lapsen varovasti vuoteesta pari tuntia nukahtamisen jälkeen ja pukkaa häntä hiukan, hän lähtee kävelemään, sanoo neurologian dosentti ja unitutkija Markku Partinen.

Kävelijöiden reviiri vaihtelee. Joku kohottautuu hetkeksi vuoteen viereen hypistelemään esineitä, toinen suuntaa ulos ovesta, voipa pyrkiä auton rattiinkin. Kuljeskelu kestää tavallisesti alle 15 minuuttia, ja lopuksi kävelijä saattaa palata vuoteeseen.

Unissakulkija on vaarassa joutua onnettomuuksiin, vaikka hän osaakin väistellä esteitä. Hän voi erehtyä pitämään ikkunaa ovena tai lukitsemaan itsensä kodin ulkopuolelle. Siksi kävelijän kotona kannattaa pitää ulko-ovi takalukossa ja ikkunat turvasalvattuina.

– Lapsi voi myös käydä pissaamassa unissaan lattialle tai kaappiin. Kyse ei ole uhmasta eikä huolimattomuudesta, sillä hän ei ole tietoinen tekemisistään. Parasta on auttaa hänet ensin vessaan ja sitten takaisin omaan sänkyynsä, Partinen neuvoo.

Kävely käynnistyy yleensä, kun nukkuja nousee hetkeksi syvästä unesta pinnallisempaan. Siksi häiriöitä voidaan joissain tapauksissa hillitä lääkkeellä, joka vähentää syvän unen määrää.

– Jos kävelee unissaan hyvin usein, kannattaa tutkia, olisiko kyseessä yöllinen epilepsia. Se oireilee samalla tavalla.