–Mies on ollut se tärkeämpi sukupuoli lääketieteessä, ja naisten terveys on jäänyt varjoon, sanoo Oulun yliopiston naistentautien professori Terhi Piltonen.
Hänen vetämässään laajassa FINWOMAN-kyselytutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten naisten kokemuksia terveyden haasteista. Ja niitä riittää, sillä lääketieteessä ihmisen mitta on ollut mies.
Koska miehen keho on nähty normina, iso osa hoitokäytännöistä ja suosituksista perustuu siihen. Puhutaan lääketieteen sukupuolivinoumasta.
–Historiassa oletettiin pitkään, että kehot ovat samanlaisia ja miehiä koskeva tieto voidaan yleistää naisiin, sanoo lääketieteen tohtori, lastentautien erikoislääkäri Laura Seppälä Taysista.
– Kun tieto on lisääntynyt, on huomattu, ettei näin olekaan. Silti tutkimuksissa ja päätöksissä nojataan edelleen osittain vanhaan tietoon.
Lääkkeet testataan miehillä
Vinouman takia naiset saavat huonompilaatuista hoitoa ja enemmän vääriä diagnooseja kuin miehet. Naisten sairauksia myös tunnistetaan huonommin.
Myös monia lääkkeitä on testattu pääosin tai ainoastaan miespuolisilla koehenkilöillä. Esimerkiksi sydän- ja verisuonitautien lääketutkimuksissa sekä masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön hoidossa käytettyjen SSRI-lääkkeiden tutkimuksissa naiset ovat koehenkilöinä edelleen vähemmistö.
Jos lääkettä ei ole tutkittu naisilla, sen suositeltu annostus voi olla liian suuri. Esimerkiksi unilääke tsolpideemin annossuositus naisille puolitettiin vasta 2013 eli yli 20 vuotta myyntiluvan myöntämisen jälkeen, kun havaittiin, että se aiheutti vielä aamuisinkin uneliaisuutta ja sekavuutta naisille.
–Hyvä esimerkki on myös koronarokotteet, jotka aiheuttivat häiriöitä kuukautiskiertoon. Kävi ilmi, että rokotteen vaikutuksia kiertoon ei testivaiheessa ollut edes kysytty, Piltonen sanoo.
Naisten oireita ei tunnisteta
Monissa yleisissä sairauksissa miesten oireita kuvataan tyypillisiksi ja naisten ”epätyypillisiksi”.
–Jos harhaudutaan tutkimaan miehille tyypillisiä oireita, etsitään naisilta väärää oirekuvaa ja sairaudet jäävät diagnosoimatta, Piltonen sanoo.
Sairauksien oireet pitäisikin määritellä biologisen sukupuolien mukaan, Laura Seppälä sanoo. Klassinen esimerkki on sydäninfarkti.
–Naisen sydäninfarkti tunnistetaan ja hoidetaan huonommin, vaikka oire-eroihin havahduttiin jo parikymmentä vuotta sitten, Seppälä sanoo.
Mutta onko näköpiirissä muutosta? Menneillään on muun muassa useita naisten terveyttä kartoittavia tutkimushankkeita. Myös suhtautuminen naisten kokemaan kipuun on muuttumassa.
Lue koko juttu juuri ilmestyneestä Hyvä terveys -lehdestä 13/2025. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
