Aamuhali tai iltahöpötykset ovat arjen rutiineita, joilla vanhempi vahvistaa suhdettaan lapseen. Kuva: iStockphoto.
Aamuhali tai iltahöpötykset ovat arjen rutiineita, joilla vanhempi vahvistaa suhdettaan lapseen. Kuva: iStockphoto.

Vanhemman ja lapsen suhteessa olennaisinta on kuunteleminen ja läsnäolo – näin lisäät niitä arkeenne! 

Välillä päivästä löytyy vain muutama minuutti jutella lapsen kanssa rauhassa ja tuntuu, että enimmäkseen lasta vain ohjaa, korjaa, kieltää ja muistuttaa – toisinaan jopa huutaa hänelle.

Tapa puhua ja olla oman lapsen kanssa kertoo yhteydestä häneen. Toimiva yhteys auttaa vaikeissa tilanteissa: aikuisen on tarvittaessa helpompi saada lapsi kuuntelemaan ja tekemään sovitusti, ja riitojakin syntyy vähemmän.

Keräsimme kymmenen keinoa, jolla parannat yhteyttä lapseesi helposti:

1. Kaksitoista halia päivässä

"Tarvitset neljä halia päivässä, jotta selviydyt. Kahdeksan halia, jotta päivä sujuu. Ja kaksitoista halia kasvamiseen", amerikkalainen perheterapeutti Virginia Satir sanoo.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Joten aloita aamu halaamalla jokaista lastasi viisi minuuttia. Toista sama illalla juuri ennen nukkumaanmenoa. Kun sanotte heipat tai kun tapaatte jälleen, halaa.

Halia voi myös ilman syytä. Silitä hiuksisia, taputa selkää, ota kaikkuun ja rapsuttele olkapäästä.

Jos lapsi ei halua tulla halatuksi, lähesty häntä varovaisemmin, vaikkapa hieromalla hänen jalkojaan samalla kun katsotte yhdessä televisiota. Tai anna kevyt niskahieronta, kun hän on koneella tai katselee piirrettyjä. Samalla voit kuin ohi mennen kysellä kuulumisia.

2. Leikkikää ja naurakaa yhdessä

Aikuisen voi olla vaikea päästä sisään leikkiin, mutta yritä edes! Arjen keskelläkin huumori toimii kuin taikasauva. Vai kumman luulet toimivan paremmin:
1. Tule syömään aamiaisesi nyt heti! 
2. Pikku gorilla, aamupalasi on katettu. Katso, äitigorilla laittoi puurosi päälle banaaneita ja koppakuoriaisia, herkkuruokaasi. Ugh, ugh.

Leikki ja yhdessä nauraminen tuottavat endorfiineja ja oksitosiinia, hyvän olon hormoneja. Leikin avulla lapset myös oppivat tekemään yhteistyötä ja toimimaan muiden kanssa.

Parasta olisi tehdä nauramisesta päivittäinen tapa – mitä hauskaa arjesta löytyy tänään?

3. Laitteet kiinni!

Niin yksinkertaista, mutta niin vaikeaa: katso mieluummin lastasi kuin puhelinta tai televisiota.

Vaikka juttelisit kuinka mukavia, mutta silmäsi ovat ruudulla, lapsi kokee olevansa toisella sijalla. Jos et ole kiinnostunut hänestä, ei hänkään ole kiinnostunut asioista, joita pyydät häntä tekemään. 

Jos et ole kiinnostunut lapsesta, ei hänkään ole kiinnostunut asioista, joita pyydät häntä tekemään. 

Jopa autoradion sulkeminen matkan ajaksi saattaa lisätä keskustelua lastesi kanssa (olettaen, ettei kellään ole kädessä puhelinta). Automatkat ovat muutenkin lapsille hyviä hetkiä kertoa omista asioistaan, koska autosta ei pääse lähtemään minnekään ja matkan tylsyyttä voi torjua juttelemalla.

4. Auta siirtymätilanteissa

Siirtyminen tekemisestä toiseen on lapsille hankalaa. Esimerkiksi kylästä kotiin lähtö onnistuu paremmin, kun kerrot hyvissä ajoin, milloin lähdön aika koittaa.

  • Laskeudu lapsen tasolle ja katso häntä silmiin.
  • Käytä aikamääreitä, jotka lapsikin ymmärtää: Ehdit piirtää tämän loppuun ja sitten lähdemme. Ehditte hyppiä trampoliinilla vielä kummatkin kaksi kertaa, sitten menemme. Kun viisari on kuutosen päällä, lähdemme.
  • Kun lähdön aika tulee, lähtekää. Kun pidät päätöksestäsi kiinni, lapsen on helpompi luottaa siihen, että tiedät, mitä olet tekemässä.

5. Järjestä yhteistä aikaa

Koeta järjestää jokaiselle lapsellesi ainakin 15 minuuttia yhteistä aikaa kanssasi joka päivä. Liikkuminen ja nauraminen yhdessä parantaa molempien oloa ja voimistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Tehkää vuorotellen lapsen ja sinun valitsemiasi asioita: leipokaa, käykää yhdessä saunassa, leikkikää hetki, katsokaa televisiota, juoskaa kilpaa, pyöräilkää lenkki, värittäkää väristyskirjoja, käytkää ruokakaupassa tai ostamassa koko perheelle jätskit.

6. Kotona saa suuttua

Vaikka se ei aina ole helppoa, ota vastaan lapsen vaikeatkin tunteet. Jos hän ei saa tai voi näyttää niitä kotona, niin missä sitten?

Kun olet vanhempana turvallinen syli, jota vastaan voi riehua ja sitten rauhoittua, lapsi oppii, etteivät hänen tunteensa ole vaarallisia. Samalla suhteenne lähentyy: lapsi tietää, että voi vaikeassakin tilanteessa luottaa sinun rauhallisuuteesi. 

Vanhemman voi olla vaikea katsoa asioita lapsen näkökulmasta, mutta se auttaa ratkaisemaan monta ristiriitatilannetta ja ymmärtämään typeränkin käytöksen syitä.

Kun lapsi triggeröi sinut ärsyyntymisen partaalle, on hyvä oppia lukemaan lasta: miksi lapsi käyttäytyy kuten käyttäytyy? Silloin aikuisenkin on helpompi kasvattaa välimatkaa suuttumuksen tunteen ja sen aiheuttaman reaktion välille.


7. Kuuntele

Yhteys luodaan kuuntelemalla toista. Pure vaikka kieleesi, jos tekee mieli kommentoida muuten kuin rohkaisevasti: Ai, ihan totta? Kerro lisää? Mitä sitten tapahtui?

Ja sitten vain kuuntelet, kuuntelet ja kuuntelet. Samalla opit tuntemaan lastasi ja lapsi oppii luottamaan, että hän voi puhua sinulle omassa tahdissa, omalla tavallaan kaikesta.

8. Hidasta

Tuntuuko, ettei ole aamuisin aikaa odottaa lapsen kävelevän omaa tahtiaan päiväkodin portista sisään? Hidasta. Elämän ei ihan oikeasti pitäisi olla aikataulujen läpi juoksemista. Jos siltä tuntuu, kannattaa aktiivisesti hakea muutosta arkeen. 

Lapset osaavat elää hetkessä. Heillä on taito pysähtyä pientenkin asioiden äärelle. Koeta ottaa lapsesta mallia: pysähdy katselemaan arkeasi. Tärkeät asiat odottavat kyllä. Luja yhteys vanhemman ja lapsen välille syntyy noissa pysähtyneissä hetkissä.

Usein väsyneenä illalla lapsen mieleen tulevat päivän vaikeimmat hetket, joistä hän haluaa kertoa.

9. Hyvää yötä

Laita lapsesi hieman aikaisemmin nukkumaan, jotta ehdit kuunnella hänen iltahöpötyksensä ilman kiirettä ja ärtymystä.

Usein väsyneenä illalla lapsen mieleen tulevat päivän vaikeimmat hetket, joistä hän haluaa kertoa. Sinun ei tarvitse ratkaista kaikkia ongelmia ja pahaa mieltä siinä tilanteessa, riittää että otat vastaan lapsen pahan mielen ja lohdutat. 

Voitte myös yhdessä miettiä kolme ihanaa asiaa kummankin päivässä. Kiitollisuusharjoitus kehittää lapsen ongelmanratkaisua, keskittymistä ja sinnikkyyttä mutta vahvistaa myös yhteyttä välillänne. Tämä tapa kannattaa pitää arjessa vielä vanhemmankin lapsen kanssa.

10. Ole läsnä

Pohdipa tätä: Sinulla ja lapsellasi on keskimäärin noin 1000 yhteistä viikkoa, ennen kuin hän muuttaa pois kotoa. Testaa itseäsi: pystytkö olemaan lapsellesi sataprosenttisesti läsnä aina, kun hänellä on asiaa?

No et tietenkään, mutta saavutitko tänään jo 76 prosenttia? Hyvä! Kun tavoittelet sataa prosenttia, parannat läsnäolon taitoasi.

Ps. Kun juttelette, katso lastasi – katsekontakti kertoo, että olet läsnä, aidosti kuulolla.

Lähde: Psychology Today

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla