Nuorempi lapsi ei ehkä enää kohta edes muista, että ennen isä olikin äiti. Kuva: <span class="photographer">Timo Suutarinen.</span>
Nuorempi lapsi ei ehkä enää kohta edes muista, että ennen isä olikin äiti. Kuva: Timo Suutarinen.

Sukupuolenkorjausprosessi on iso osa Sateenkaarifaija-bloggaaja Susi Nousiaisen elämää, mutta silti hän on edelleen myös vanhempi: ennen äiti, nyt isä.

Susi kertoo, että lapset ovat ottaneet muutoksen helposti ja luonnollisesti vastaan. Pikkuhiljaa he ovat alkaneet kutsua häntä isäksi. Nuorempi lapsi ei ehkä enää kohta edes muista, että ennen isä olikin äiti. 

Susia itseään sosiaaliset tilanteet, vaikkapa kohtaamiset lasten kavereiden vanhempien kanssa, ovat jännittäneet enemmän.

– Eräs kuumottavimmista kaapistatuloistani transsukupuolisuuden suhteen oli päiväkoti. Olin yllättävän stressaantunut keskustelun avaamisesta. Nämä aikuiset viettävät lasteni kanssa suuren osan heidän arkipäivistään, ja opettavat heille tärkeitä perusasioita kirjojen kuuntelemisesta ryhmätaitoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kaapit hajosivat rytinällä

Ensi keväänä Susi Nousiainen saa viimein passiinsa merkinnän mies. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Erosin vuonna 2015 ja sen jälkeen kaappini alkoivat hajoilla, ensin rakoillen ja sitten rytinällä. En pystynyt enää olemaan nainen, esittämään naista.

Eron jälkeen Susi tunsi ensimmäistä kertaa olevansa todella peloissaan. Transsukupuolisuus tai sukupuolenkorjausprosessi ei itsessään ollut hänelle uusi tai erikoinen asia, mutta vaati sopeutumista ajatella, että tällä kertaa kyseessä olisi hän itse. Kaksi vuotta myöhemmin Susi meni lääkäriin ja kertoi, ettei ole nainen.

– Vaikka testosteronihoidon aloittaminen oli aluksi pelottavaa ja toi mukanaan myös luopumisen ja surun tunteita, se avasi sisälläni rauhaa ja valoa, jotka olivat olleet lukkojen takana teini-iästä lähtien, Susi kertoo.

Kukaan ei ole kertaakaan sanonut minulle, että on olemassa sana sukupuoliristiriita

Koko nuoruutensa Susi kärsi masennuksesta ja tunsi olevansa poikkeuksellisella tavalla erilainen. Nyt, vuosia myöhemmin Susista tuntuu kylmäävältä katsoa tilastoja sateenkaarinuorten mielenterveys- ja itsemurhaprosenteista ja ymmärtää: kyllä, tuolta minäkin tulin.

– Vaikka kävin terapiassa ja mieleni sekä kehoni oirehtivat, kukaan ei ole kertaakaan sanonut minulle, että on olemassa sana sukupuoliristiriita. Ei opettaja, ei kouluterkkari, ei psykiatri, Susi kirjoittaa Sateenkaarifaija-blogissaan Vauva.fissä.

Onnellinen teinipoika aikuisen sisällä

Susi kirjoittaa sukupuolen muutosprosessistaan Vauva.fin Sateenkaarifaija-blogissaan rohkeasti: ihmettelee ensimmäisiä parranhaituvia ja nauraa äänenmurrokselleen – kuin teinipoika aikuisen sisällä, hän kuvailee oloaan prosessin keskellä.

– On humoristista, että syön kirjaimellisesti kuin 17-vuotias nuorukainen: viisi ruispalaa, kananmunia, puoli litraa maitoa. Kahden poikani kanssa olemme todellakin panostaneet tänä syksynä kokkaushommiin, Susi kirjoittaa.

Nyt Susi tuntee olonsa onnellisemmaksi kuin ehkä kertaakaan. Nousiainen haluaa tuntea ensin paremmin itsensä ja uuden kehonsa.

– Tämä muutos on tehnyt minusta paljon perhekeskeisemmän. Olen onnellinen, kun saan lukea Harry Potteria iltaisin lapsilleni. Olemme ihan normaali perhe siinä missä muutkin, Susi kertoo Ilta-Sanomille helmikuussa.
 

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla