Tunnetaito-ohjaaja Heli Mäkelä neuvoo, mitä vanhemman kannattaa sanoa, kun lasta kiukuttaa.
Kiukkuinen, suuttunut tai pettymystään ärjyvä lapsi lapsi tarvitsee vierelleen aikuisen, joka pystyy auttamaan häntä vaikean tunteen kohtaamisessa, eikä kiellä lapsen kokemaa tunnetta tai jätä lasta yksin vaikean tunteen kanssa.
Kiukun tunne ei häviä kieltämällä. Sen sijaan tunnetaito-ohjaaja sekä Kasvun Taika -bloggaaja Heli Mäkelä neuvoo vanhempaa hyväksymään kiukun tunteen sekä itsessään että lapsessaan ja sanoittamaan lapselle hänen tunteitaan.
Älä sano: Isot lapset eivät kiukuttele tuolla tavalla!
Kokeile sanoa: Kaikki ovat kiukkuisia joskus, myös aikuiset hermostuvat joskus. Kaikki tunteet menevät ohi, myös ne kaikkein voimakkaimmat.
– Kun me nykyvanhemmat olimme lapsia, kiukku tai suuttumus nähtiin useimmissa perheissä kiellettynä tunteena, joka piti piilottaa tai jota piti hävetä. Useimpien nykyvanhempien lapsuuden aikaiset haastavat ja voimakkaat tunteet on teilattu: ei ole yksinkertaisesti saanut kiukutella, koskaan, Mäkelä sanoo.
Lapsi ei kiukuttele kiusatakseen
Lapsen kiukku kertoo aikuiselle monenlaisia asioita: Ehkä hänellä on nälkä, väsymystä tai stressiä. Lapsi saattaa olla tulossa kipeäksi. Kiukku voi kertoa lapsen halusta vaikuttaa tai tehdä valintoja sekä tarpeesta tulla kuulluksi. Ehkä hän ei pidä määräilystä. Lapsi voi myös kiukun kautta hakea huomiota eli yhteyttä aikuiseen tai tehdä itsensä näkyväksi aikuiselle. Lapsen kiukun syy voi aikuisesta tuntua mitättömältä, mutta lapselle syy on aina iso.
Älä sano: En tajua, miten voit suuttua noin paljon niin pienestä asiasta.
Kokeile sanoa: Ymmärrän, että sinua suututtaa. Saat olla suuttunut.
– Lapsen kiukku ei ole koskaan sillä lailla tahallista, että lapsi ajattelisi, että nyt minä kiukuttelen tässä hankaloittaakseni aikuisen elämää, Mäkelä sanoo.
Älä sano: Olet ihan mahdoton! Kamalaa kiukuttelua!
(Samalla huokailua ja silmien pyörittelyä.)
Kokeile sanoa: Rakastan sinua vihaisenakin.
(Samalla katso lasta silmiin, muista lapsesi suurimmat vahvuudet ja rakkautesi häntä kohtaan. Anna lapselle myötätuntoinen hymy.)
Jäähy kertoo, ettei aikuinen kestä lapsen vaikeita tunteita
Määräämme kiukuttelevalle lapselle helposti jäähyä tai annamme käskyn mennä omaan huoneeseen rauhoittumaan. Mekin olemme kärsineet lapsena tällaisia rangaistuksia. Lapsi ei kuitenkaan selviä yksin vaativan tunteen kanssa: yksin hänellä ei ole mahdollisuutta oppia käsittelemään tunnetta. Ja siksi meidänkin on nyt vanhempina vaikeaa kohdata lastemme kiukkua.
– Kun aikuinen käskee lapsen pois luotaan, se tarkoittaa, ettei aikuinen kestä lapsen kiukkua, eikä tiedä muita tapoja päästä tilanteesta yli, Mäkelä kertoo.
Mikä olisi sitten oikea tapa kohdata lapsen kiukku, vaikka se tuntuisikin itsestä vaikealta?
Älä sano: Nyt riitti! Mene rauhoittumaan omaan huoneeseesi ja tule takaisin vasta kun osaat käyttäytyä kunnolla!
Kokeile sanoa: Autan sinua rauhoittumaan. Haluatko, että olen lähelläsi vai että olen vähän kauempana? Voidaan hengitellä yhdessä kaikessa rauhassa.
– Voi olla niinkin, että lapsi ei halua aikuista lähelleen ollessaan kiukkuinen. Ehkä lapsen on helpompaa rauhoittua toisessa tilassa tai sovitussa rauhoittumispaikassa kuten säkkituolissa.
Mäkelä neuvoo, että vaikka lapsi kaipaisi omaa rauhaa rauhoittuakseen, lapselle on tehtävä tiettäväksi, että aikuinen on läsnä.
Älä sano: Jää sitten tänne yksiksesi, ja tulet pois omasta huoneesta vasta, kun olet osannut rauhoittua!
Kokeile sanoa: Olen tässä lähellä, jos tarvitset minua. En jätä sinua yksin.
Lapselle ei saa tulla sellaista oloa, aikuinen on heittänyt lapsen omiin oloihinsa selviämään kiukusta yksin ja sitten jatketaan normaalisti, eikä asiasta enää puhuta.
Suuttumusta voi opetella säätelemään
Monet lapsista esimerkiksi potkivat, lyövät tai heittelevät tavaroita kiukkuisena, mutta toisten tai tärkeiden esineiden vahingoittamista ei pidä sallia. Vaikka kiukku tunteena hyväksytään, sen varjolla ei silti ole lupa tehdä mitä tahansa.
– Lasta voi ohjata kiukkukohtauksenkin aikana: Ei saa lyödä, mutta mitä sen sijaan voi tehdä? Pomppia tasajalkaa, rentouttaa nyrkit tai työntää seinää. Aikuinen voi avittaa aggressiivisten tunteiden purkamisessa yhteisesti hyväksytyllä tavalla, Mäkelä neuvoo.
Jos lapsi taas koettaa satuttaa vanhempaa tai toisia, voi aikuinen ottaa lasta varmalla otteella käsistä kiinni ja kertoa lapselle hänen tunteistaan eli sanoittaa niitä. Sanojen tukena käytettävä fyysisyys kuten edellä mainittu käsistä kiinni pito ei ole koskaan pakottamista.
Kokeile sanoa: Tiedän, että sua harmittaa nyt tosi paljon ja olet kiukkuinen, mutta mä olen tässä sun kanssa.
Tärkeää on kertoa, miksi esimerkiksi pitää lapsesta kiinni: Pidän sua nyt hetken aikaa käsistä kiinni, jotta et vahingoita muita.
Tunnetaitojen opettaminen on vaikeaa, jos ei ole niitä itse lapsena oppinut. Siksi Mäkelä armahtaakin meitä vanhempia:
– Kaikki töpeksivät, eivätkä osaa, muista tai jaksa aina käyttäytyä järjkevästi tai oikein vaikeissa tilanteissa.
Tärkeintä on jälkikäteen käydä läpi tilanne lapsen kanssa. On aikuisen vastuulla korjata tilanne ja luoda yhteys lapseen uudelleen, Mäkelä muistuttaa.
Silloin voi sanoa: Nyt huomaan, että tuli huudettua. Minäkin harjoittelen tätä vanhemmuutta ja näitä tunnetaitoja. Anna anteeksi.
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
