Hyvä idea on kysyä etukäteen, mitä vauvaperheessä toivotaan ja tarvitaan. Jos haluat yllättää, lue tämä lista ensin.
Kysyimme Vauva-lehden lukijoilta, mikä oli paras ja mikä turhin vauvalahja.
Näitä toivotaan: vaipat ja harsot
Vaippoja, vaippoja ja vielä kerran vaippoja. Ei voi ainakaan mennä pieleen, ja niitä tarvitsee.
Pyyhe ja harsot. Niitä ei voi olla liikaa, kun vauva kakkaa ja pissaa ja pulauttelee useita kertoja.
Peltorin kuulosuojaimet.
Lastenkirjat olivat kivoimpia lahjoja.
Itsetehdyt vaatteet olivat kaikki hyvin mieleisiä. Saimme sukkia, pipoja ja jopa haalarit.
Vaippakakku, jonka sisällä oli vauvan purulelu.
Yövalo oli ehdottomasti kivoin.
Lahjakortit tilauspitseriaan olivat nerokas lahja uunituoreille vanhemmille.
Viltistä tai astioista on iloa pitkään
Kivoin lahja oli lelukaari, jonka alla vauva viihtyi monta kuukautta.
Kummien antama unilelu löytyy edelleen 9-vuotiaan sängystä
Jotain mistä on hyötyä koko vauvavuodelle, kuten kestopyykkipussi.
Käytännöllisimpi olivat lautanen ja lusikat.
Erilaiset viltit, ihan hitti!
Kivoin lahja olivat valokuvakortit, eli vauvan iän kertova kortti mukaan valokuvaan, kun vauva täyttää kuukauden, kaksi, kolme ja niin edelleen.
Hieman isommat, esimerkiksi 80-senttiset vaatteet olivat hyödyllisiä.
Lahjakortti lastentarvikeliikkeeseen.
Älä sorru näihin
Kaikki lahjaksi saadut bodyt ja housut olivat tietenkin eri kuosia, eivätkä mitkään sopineet yhteen.
Turhin lahja oli tekokuituinen rimpsumekko pitsillä ja puhvihihoilla, hatulla ja vaippahousuilla.
Pienelle vauvalle tuotu naamiaisasu ei ollut kovin suurella käytöllä.
Kurjinta oli saada kuukauden ikäiselle vauvalle 50-senttisiä vaatteita, kun hän oli jo syntyessään 52 senttiä pitkä.
Pehmoleluja oli jo ennestään liikaa.
Leluja oli tarpeeksi jo ennestäänkin.
Bodyt, joiden teksti liittyy antajaan, kuten ”tädin kulta” tai ”mummun mussukka”, jäivät käyttämättä.
Muista myös kahvipöytä!
Jotenkin olin ajatellut, että rotinakulttuuri olisi voimissaan, mutta kukaan ei tuonut esimerkiksi pullaa. Vauvaa kyllä muistettiin, mutta kahvipöytään piti itse kaivaa tarjottavat.
Kaikista ihanin lahja oli erään vieraan mukanaan tuoma valmis kotiruoka. Laittoi perunat kattilaan ja veden porisemaan. Muun ruoan sai lämmittää vain mikrossa. Nukutti vauvan ja pyysi meidät vanhemmat ruokapöytään lähtiessään. Se oli enemmän kuin luksusta siihen hetkeen.
Vauvan synnyttyä olimme mieheni kanssa rättiväsyneitä ja tilasimme pitsaa useamman viikon. Olisi ollut ihanaa, jos vieraat olisivat tuoneet vaikka piirakan, tuoreita marjoja tai vastaavaa mukanaan.
Lähde: vauva.fin kysely
Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.
