Anssi on ottanut nyt kymmenkuisen Nuutin alusta alkaen mukaan juoksu- ja hiihtolenkeile. Kuva: Kaisa Sirén
Anssi on ottanut nyt kymmenkuisen Nuutin alusta alkaen mukaan juoksu- ja hiihtolenkeile. Kuva: Kaisa Sirén

Anssi, 34, hiihti isyysvapaalla satoja kilometrejä Nuutti-vauva ahkiossa. Lue myös puolison näkemys asiasta.

”Olin yrittänyt miettiä jo ennalta lapsen tuomaa muutosta mutta silti yllätyin, kuinka totaalisesti Nuutti muutti elämämme. Ei ole hetkeä, jolloin ei olisi jotain tekemistä. Olen koko ajan vastuussa jonkun olemisesta ja hengissä säilymisestä.

Etukäteen ei pysty kuvittelemaan, kuinka paljon se vaatii. Ensimmäisinä kertoina oli jännittävää, kun ylipäätään kävimme pihalla Nuutin kanssa. Ihan pienet tavalliset asiat ovat olleet merkityksellisiä Nuutin syntymän jälkeen.

Alussa mietin, pääsenkö lenkille tai liikkumaan, mutta Nuutti onkin ollut syy liikkua enemmän. Hän tykkäsi vastasyntyneenä nukkua vaunuissa, ja samalla kävin lenkillä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Maantiejuoksu ja perinteisen hiihto jokijäällä ovat lisääntyneet eksponentiaalisesti, mutta maastopyöräily ja vapaalasku ovat jääneet vähemmälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Haluan, että Nuutti olisi kaikessa mahdollisessa mukanamme. Oloksella kokeilimme ensimmäisen kerran ahkiota. Kun vedimme sitä lumikengillä, pystyimme lähtemään mihin tahansa metsässä. Se oli hauskaa.

Alussa mietin, pääsenkö lenkille tai liikkumaan, mutta Nuutti onkin ollut syy liikkua enemmän.

Olen hiihtänyt kotimme lähellä jäällä isyysvapaalla satoja kilometrejä Nuutin kanssa. Reissumme pitenivät koko ajan.

Tulee kalliiksi kuljettaa vauva muuallekin kuin hiekkalaatikolle. Pitää ostaa rinkka ja ahkio sekä juoksurattaat ja miettiä sitten, miten kaiken tavaran saa kuljetettua vielä autossakin.

Vauvan tarvikkeiden lisäksi minun on pitänyt ostaa ahkion vetämiseen perinteisen sukset, sauvat ja monot. Nyt haaveilemme pyöräkärrystä, ja edessä on sama homma: maastopyörän lisäksi pitää ostaa pyöräkärryn vetämiseen katupyörä.

Kaikki hankinnat ovat hintansa väärti, sillä ne mahdollistavat sen, että omaa elämää ja touhuja pystyy jatkamaan vauvankin kanssa. Monesti sanotaan, että vauva rajoittaa elämää. Itse ajattelen, että aika paljon on mahdollista tehdä soveltaen vauvan kanssakin, kun vain jaksaa säätää.

En ole lukenut ohjekirjaa vauvaan, mutta Nuutti on yhteistyöhaluinen, sillä hän nukkuu ja syö säännöllisesti. Selkeä rytmi helpottaa suunnattomasti kaikkea tekemistä, eikä tarvitse itsekään arpoa, kun tekee asiat aina samalla tavalla.

Minulle hankalinta vauvan kanssa liikkumisessa on muistaa ottaa mukaan kaikki tarvittavat tavarat. Olen huonomuistinen, ja aina jotain jää. Pitää olla vaatteet ja nukkumiseen, terveyteen ja syömiseen liittyvät asiat.

Kesällä helpottaa, ja olemmehan jo pärjänneet talven elossa. Suurin mietityttävä asia ovat sääsket ja niiltä suojautuminen. Googletusta saa harrastaa aika paljon, mutta yleensä parhaat vinkit tulevat toisilta vanhemmilta.

Tulee kalliiksi kuljettaa vauva muuallekin kuin hiekkalaatikolle.

Tulevaisuuden reissuja en vielä osaa ajatella. Menemme päivän kerrallaan, sillä on niin paljon ihmeteltävää muutenkin. Synttärilahjaksi elokuulle olen suunnitellut potkupyörän hankkimista.

Olen joskus lukenut intiaaniheimosta, joka kuljetti vauvoja mukanaan kainalossa joka paikkaan. Ajatuksena oli, että näin lapsista ei tule huomionkipeitä kaiken keskipisteitä, vaan he oppivat sosiaalisesti taitaviksi. Se tuntuu loogiselta.

Vauvan kanssa ulos lähteminen palvelee koko perhettä. Tuolloin kukaan ei joudu harmittelemaan, kuinka ei pääse vauvan vuoksi sinne tai tänne. Ja onhan vauvallekin mukavaa, että hänellä on virikkeitä.

Nuutilla on ihmettelyyn taipuvainen isä, ja Nuuttikin tykkää, kun hänellä on ihmeteltäviä asioita.”

Tämä Vauva- ja Meidän Perhe -lehden artikkeli on ilmestynyt alun perin Vauva.fi:ssä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla