Ravitsemusasiantuntija vastaa.
TÄYSJYVÄ ON valkaisematonta, eli siinä on jyvien kuoriosa tallella. Sen ansiosta täysjyvä sisältää runsaasti terveellistä kuitua. Kuitu on ravintoa suoliston bakteereille, ja riittävä määrä helpottaa paitsi vatsan toimintaa myös edistää esimerkiksi sydänterveyttä, vastustuskykyä ja mielen hyvinvointia. Kuitu myös tekee ruoasta täyttävämpää, sillä se lisää kylläisyyden tunnetta.
Herkkävatsaiselle saattaa olla haasteellista syödä täysjyvää, sillä sulattelun seurauksena syntyy enemmän suolistokaasuja kuin vähemmän kuitua sisältävästä valkaistusta viljasta. Rukiin kuidusta voi aiheutua kipuja varsinkin ärtyvästä suolesta kärsiville, joten heille kaura sopii yleensä paremmin.
– Ihmisten mielissä on yhä ajatus, että ruisleipä olisi parempaa kuin muut täysjyväleivät, mutta se ei pidä paikkaansa. Täysjyväkaura on ihan yhtä hyvää, Borg vakuuttaa.
Rakenne vaikuttaa imeytymiseen
Kasviproteiini imeytyy suolistossa vähän eläinproteiinia heikommin, mutta toisaalta harva ravintoaine imeytyy ravinnosta täydellisesti. Imeytymiseen vaikuttaa myös kasvin rakenne. Mitä tiukemmassa paketissa proteiini on, sitä heikommin se imeytyy.
– Jos esimerkiksi lisää kokonaisia kauranjyviä tuorepuuroon, niistä ei millään saa kaikkea imeytymään, vaikka niitä liottaisi yön yli. Jyvät ovat sen verran tiiviitä ruokapaketteja.
Meillä suomalaisilla olisi varaa lisätä täysjyväviljan syöntiä reippaasti. Nykyinen suositus aikuisille on 90 grammaa päivittäin. Ravinto 2017 -tutkimuksen mukaan miehet syövät 63 grammaa ja naiset vain 47 grammaa päivässä.
– Aika moni on mieltynyt grahampaahtoleipään, jossa täysjyvää on vain osa viljasta. Tällaiset puolivälimallin viljatuotteet olisi hyvä vaihtaa lähes kokonaan täysjyvästä tehdyiksi, oli se sitten ruista, kauraa, ohraa tai vehnää, Borg sanoo
Asiantuntija ravitsemusasiantuntija Patrik Borg
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
