Palellutin varpaani ollessani 11-vuotias. Nyt olen 27 vuotta. Palelluttamisen jälkeen varpaat ovat olleet aina punaiset. Talvella kun lämpötilat vaihtuvat, varpaat näyttävät siltä kun ne olisi sivelty vaseliinilla, eli iho kiiltää ja tulee kyhmyjä. Varpaat ovat myös todella kipeät ja kutisevat ja saattavat muuttua sinisenmustiksi myös. Olen huomannut että oireita tulee aina, kun lämpötila vaihtelee. Eli ei saa olla liian kuuma eikä liian kylmä. Mutta oireet tulevat joka talvi joka tapauksessa. Onko olemassa mitään apua?

Tämän tärkeän kysymykseen vastaus on valitettavasti pääasiassa jälkiviisautta. Ruumiinosan paleltuminen voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita kuten palovammakin . Pinnallisessa paleltumavammassa ihon pintakudos kylmettyy, punoittaa jonkin ajan ja sitten uusiutuu ennalleen. Jos iho on päässyt jäätymään, voi tulla turvotusta ja palovamman kaltaisia rakkuloita. Syvässä vammassa syntyy laajempi ihon tai myös ihonalaisten kudosten vaurio, joka usein jättää pysyviä muutoksia ihonalaiskudokseen ja paikallisten verisuonten toimintaan. Syvimmissä vammoissa myös ihan alla olevat lihakset ovat jäätyneet ja voidaan joutua esimerkiksi amputaatioihin.

Kuvauksen perusteella kyse on ilmeisestikin varpaiden lievempiasteisesta syvästä paleltumavammasta. Sen seurauksena siis ihonalaiset kudokset ovat vaurioituneet ja osittain arpeutuneet, mistä johtuu ihon kiilto, kun sen jousto on vähentynyt. Samoin verisuonten kyky reagoida tarkoituksenmukaisesti lämpötilan vaihteluihin on häiriytynyt. Tästä seuraa kylmänarkuutta ja jopa varpaiden sinistymistä, kun verisuonet ylireagoivat viileään. Hapenpuute kudoksissa aiheuttaa kutinan. Myös nivelkivut tämänkaltaisessa tilanteessa ovat yleisiä.

Kun kyseessä on pysyvä kudosvaurio, sitä ei valitettavasti ole korjattavissa niin, että ongelmasta pääsisi kokonaan eroon. Oleellista tietenkin on pitää varpaat jatkuvasti lämpimänä. Joissakin tilanteissa, joissa on uhkana pitkäaikainen jalkojen altistuminen kylmälle, voisi kokeilla pintaverisuonia laajentavia lääkkeitä, joita saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Näistä lääkkeistä ns. kalsiumkanavan salpaajia voidaan käyttää myös paikallisesti perusvoiteeseen sekoitettuna.

Paleltumavamman tärkein hoito onkin ennaltaehkäisy: riittävän lämmin ja kuiva vaatetus. Jos kuitenkin esimerkiksi varpaat pääsevät paleltumaan, ne pitää lämmittää mutta ei liian nopeasti. Liian nopea lämmitys voi aiheuttaa hapenpuutetta kudoksissa, mikä pahentaa vauriota. Samoin on vältettävä lämmittämistä silloin, jos on vaara, että paleltuma syntyy uudelleen. Tällöin kudosvaurio on entistäkin suurempi. Sulatusvaiheessa on joka tapauksessa varauduttava siihen, että kipu on melkoinen.

Osmo Saarelma
Yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kipeät punaiset varpaat?

Kyseessä voi olla sama juttu kuin minulla. Varpaissani on tosin erittäin huono verenkierto, mikä johtaa talvella varpaiden turpoamiseen,mustumiseen, kutinaan ja punoitukseen.Myös lämpö tekee pahoja oireita. Varpaisiin kerääntyy niin paljon nestettä, että varpaisiin sattuu ja iho halkeaa. Suomessa tätä lievää paleltumaa muistuttavaa reaktiota ei tunneta, mutta Isossa-Britanniassa se tunnetaan nimellä Chilblains.( http://en.wikipedia.org/wiki/Chilblains ). Tosiaan kannattaa pitää villasukkia ja...
Lue kommentti
Vierailija

Kipeät punaiset varpaat?

Joo, itellä sama ja ehdottomasti on kyse noista chilblainseistä! Onko kukaan kokeillut mitään lääkkeitä tai homopatiaa? Miten toimivat? Onko kukaan ylipäätänsä onnistunut pääsemään noista eroon? Ilmeisesti ainakin englannin kielisissä lähteissä osataan neuvoa vaikka mitä lääkkeitä esim. juuri tuossa edellisen kommentoijan linkittämässä wikipedia-artikkelissa. Itse ajattelin seuraavaksi koittaa kolmatta kertaa soittaa itelle lääkäriajan, tällä kertaa tietäen tarkalleen reaktioni nimen (ainakin...
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.