Palellutin varpaani ollessani 11-vuotias. Nyt olen 27 vuotta. Palelluttamisen jälkeen varpaat ovat olleet aina punaiset. Talvella kun lämpötilat vaihtuvat, varpaat näyttävät siltä kun ne olisi sivelty vaseliinilla, eli iho kiiltää ja tulee kyhmyjä. Varpaat ovat myös todella kipeät ja kutisevat ja saattavat muuttua sinisenmustiksi myös. Olen huomannut että oireita tulee aina, kun lämpötila vaihtelee. Eli ei saa olla liian kuuma eikä liian kylmä. Mutta oireet tulevat joka talvi joka tapauksessa. Onko olemassa mitään apua?

Tämän tärkeän kysymykseen vastaus on valitettavasti pääasiassa jälkiviisautta. Ruumiinosan paleltuminen voi aiheuttaa eriasteisia vaurioita kuten palovammakin . Pinnallisessa paleltumavammassa ihon pintakudos kylmettyy, punoittaa jonkin ajan ja sitten uusiutuu ennalleen. Jos iho on päässyt jäätymään, voi tulla turvotusta ja palovamman kaltaisia rakkuloita. Syvässä vammassa syntyy laajempi ihon tai myös ihonalaisten kudosten vaurio, joka usein jättää pysyviä muutoksia ihonalaiskudokseen ja paikallisten verisuonten toimintaan. Syvimmissä vammoissa myös ihan alla olevat lihakset ovat jäätyneet ja voidaan joutua esimerkiksi amputaatioihin.

Kuvauksen perusteella kyse on ilmeisestikin varpaiden lievempiasteisesta syvästä paleltumavammasta. Sen seurauksena siis ihonalaiset kudokset ovat vaurioituneet ja osittain arpeutuneet, mistä johtuu ihon kiilto, kun sen jousto on vähentynyt. Samoin verisuonten kyky reagoida tarkoituksenmukaisesti lämpötilan vaihteluihin on häiriytynyt. Tästä seuraa kylmänarkuutta ja jopa varpaiden sinistymistä, kun verisuonet ylireagoivat viileään. Hapenpuute kudoksissa aiheuttaa kutinan. Myös nivelkivut tämänkaltaisessa tilanteessa ovat yleisiä.

Kun kyseessä on pysyvä kudosvaurio, sitä ei valitettavasti ole korjattavissa niin, että ongelmasta pääsisi kokonaan eroon. Oleellista tietenkin on pitää varpaat jatkuvasti lämpimänä. Joissakin tilanteissa, joissa on uhkana pitkäaikainen jalkojen altistuminen kylmälle, voisi kokeilla pintaverisuonia laajentavia lääkkeitä, joita saa lääkärin kirjoittamalla reseptillä. Näistä lääkkeistä ns. kalsiumkanavan salpaajia voidaan käyttää myös paikallisesti perusvoiteeseen sekoitettuna.

Paleltumavamman tärkein hoito onkin ennaltaehkäisy: riittävän lämmin ja kuiva vaatetus. Jos kuitenkin esimerkiksi varpaat pääsevät paleltumaan, ne pitää lämmittää mutta ei liian nopeasti. Liian nopea lämmitys voi aiheuttaa hapenpuutetta kudoksissa, mikä pahentaa vauriota. Samoin on vältettävä lämmittämistä silloin, jos on vaara, että paleltuma syntyy uudelleen. Tällöin kudosvaurio on entistäkin suurempi. Sulatusvaiheessa on joka tapauksessa varauduttava siihen, että kipu on melkoinen.

Osmo Saarelma
Yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kipeät punaiset varpaat?

Kyseessä voi olla sama juttu kuin minulla. Varpaissani on tosin erittäin huono verenkierto, mikä johtaa talvella varpaiden turpoamiseen,mustumiseen, kutinaan ja punoitukseen.Myös lämpö tekee pahoja oireita. Varpaisiin kerääntyy niin paljon nestettä, että varpaisiin sattuu ja iho halkeaa. Suomessa tätä lievää paleltumaa muistuttavaa reaktiota ei tunneta, mutta Isossa-Britanniassa se tunnetaan nimellä Chilblains.( http://en.wikipedia.org/wiki/Chilblains ). Tosiaan kannattaa pitää villasukkia ja...
Lue kommentti
Vierailija

Kipeät punaiset varpaat?

Joo, itellä sama ja ehdottomasti on kyse noista chilblainseistä! Onko kukaan kokeillut mitään lääkkeitä tai homopatiaa? Miten toimivat? Onko kukaan ylipäätänsä onnistunut pääsemään noista eroon? Ilmeisesti ainakin englannin kielisissä lähteissä osataan neuvoa vaikka mitä lääkkeitä esim. juuri tuossa edellisen kommentoijan linkittämässä wikipedia-artikkelissa. Itse ajattelin seuraavaksi koittaa kolmatta kertaa soittaa itelle lääkäriajan, tällä kertaa tietäen tarkalleen reaktioni nimen (ainakin...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.