Olen 40-vuotias nainen ja ongelmanani on kynsisieni. Ensimmäisen sienitartunnan sain jo peruskouluaikana. Isonvarpaan kynsi hoidettiin kymmenen vuotta sitten kolmella kolmen kuukauden lääkekuurilla. Vuosi sitten sieni ilmaantui peukalon kynteen ja olen käyttänyt siihen sienilääkettä seitsemän kuukautta. Eikö sieni ole hyvä hoitaa, koska se leviää ja tarttuu myös toisiin? Miten elän arkea niin, etten tartuta riesaa?

Kynsisieni on sitkeä seuralainen. Sieni kasvaa hitaasti ja myös siitä eroon pääsy on hidasta. Vaiva alkaa yleensä kynnen kärjessä ja leviää vähitellen kohti tyveä. Hoidon tulokset ovat sitä parempia, mitä varhaisemmassa vaiheessa siihen ryhdytään. Toisaalta sienen hoito on usein tarpeen vain kosmeettisista syistä. Sienen tarttuvuus on hyvin vähäistä, ja ainakin lyhyissä kontakteissa olematonta. Aiheuttajasieniähän on ympäristössämme muutenkin.

Kynsisienen hoito voi olla tarpeen, jos paksuuntunut ja rosoinen kynsi aiheuttaa kipua tai hankausta. Suun kautta otettavaa lääkettä pitää ottaa pitkään, sillä sitä tarvitaan yleensä kynnen uusiutumisen ajan. Tutkimusten mukaan tehokkain lääke on terbinafiini. Tulokset ovat kuitenkin melko huonoja. Kuuden kuukauden hoidolla paranee 50–70 prosenttia potilaista, hoitoa pidentämällä voidaan parantumisprosenttia jonkin verran kasvattaa. Samoin jalkahoitajan suorittama paksuuntuneen kynnen liuottaminen urealiuoksella voi parantaa tulosta. Sen sijaan kynteen penslattavilla liuoksilla tai puutereilla ei käytännössä ole mitään tehoa. Kynsisienen vuoksi ei pidä rajoittaa arkista elämäänsä.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Vierailija

Kynsisienen hoitaminen?

Hei, oletko kokeillut apteekista saatavaa haavojen putsaamiseen tarkoitettua vetyperoksidia? Itselläni auttoi kun ostin tuota, leikkasin kynnen niin lyhyeksi kuin mahdollista ja viilasin päältä niin ohueksi kuin mahdollista, tökin vetoperoksidia kynnen alle ja päälle pari kertaa päivässä ja annoin kuivua. Paranemisprosessi kesti kauan, ja se ei varsinaisesti paranna nykyistä kynttä mutta edesauttaa kasvavaa kynttä antamalla sienelle kyytiä. Toivottavasti tästä oli apua ja pääsist vaivasta eroon...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.