Korviani kutittaa usein niin, että joudun kaivamaan niitä vanupuikolla. Puikkoon tarttuu vaikkua. Muuta ongelmaa korvissani ei ole, eikä niille ole koskaan tarvinnut tehdä mitään muuta. Mitä kutinalle voi tehdä, kun vanupuikolla kaivelu ei taida olla hyväksi?

Korvien ajoittaisen kutinan syynä on useimmiten juuri korvakäytävän erittämä vaikku. Vaikku on tarkoitettu suojaamaan korvakäytävän ihoa, ja normaalisti iho vähitellen kuljettaa vaikun korvakäytävän suulle. Usein kutina ilmoittaa, että voisi pyyhkäistä suulla olevan vaikun pois.

Korvan kaivelu pumpulitikulla – niin yleistä kuin tämä onkin – ei todellakaan ole hyväksi. Se saattaa vain painaa vahaa syvemmälle korvakäytävään ja aiheuttaa vähitellen käytävän tukkeutumisen vahatulpalla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Aina vaha ei kulkeudu kokonaan korvakäytävästä pois. Tilannetta voi yrittää helpottaa suihkuttamalla varovasti vettä korvaan. Sitkeämmän vahan pehmittämiseen käytetään apteekista saatavia vahaa liuottavia tippoja, joiden annetaan vaikuttaa yön yli. Aamulla pehmennyt vaha on huuhdottavissa pois vedellä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

On kuitenkin syytä muistaa, että minkä tahansa nesteen laittaminen korvaan edellyttää, että korvakäytävässä tai tärykalvossa ei ole vauriota.
Aina kutinan syynä ei ole pelkkä vaikku. Sitkeämpi päivittäinen korvan kutina voi johtua korvakäytävän ihottumasta tai tulehduksesta. Tällaista on epäiltävä erityisesti, jos korvakäytävästä tulee vuotoa. Silloin on lääkärikäynti, korvan tähystys ja mahdollinen taudinaiheuttajamikrobin selvittäminen paikallaan. Nämäkin tilanteet kuitenkin yleensä hoituvat korvatipoilla.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Jos lääketiede alkaisi tutkia ihmistä ja ihmisen mikrobiologiaa nykyaikaisin menetelmin, voisi moneen kutinaan ja pistelyyn löytyä aivan muita syitä kuin mitä lääketiede nykyisin ymmärtää.

Läheskään kaikki ihmisen loiset/parasiitit eivät löydy ihmissilmin eri suurennuslaitteita hyödyntäen, kuten mikroskooppi jne. Nykyaikana on mahdollista hyödyntää kameratekniikkaa, joka hidastaa nopean liikkeen ihmisen havaintonopeuteen sopivaksi, lisäksi se tietysti kykenee suurentamaan kuten mikroskooppi. Lisäksi moni parasiitti varoo valoa ja liikettä lähiympäristössä - miten saat näytteen ko. parasiiteista mikroskoopin alle, varsinkaan kun et näe niitä paljaalla silmällä, joko niiden koon tai niiden liikkumisnopeuden+koon takia.

Ihotautioppi  on erityisen taantumuksellinen tässä mielessä - täynnä uskomuksia, joihin ei edes yritetä löytää oikeita syitä vaikka välinneet ko. syiden tutkimiseen olisi olemassa. Eletään mielummin uskomusten mukaan - eikö vaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla