Mitä nykyään tiedetään passiivisen tupakoinnin vaikutuksista? Olen 60-vuotias nainen. En ole koskaan tupakoinut, mutta ensimmäiset 20 vuotta elin kodissa, jossa molemmat vanhemmat tupakoivat paljon sisällä. Minulla on allergioita ja lievä astma. Aikaisemmassa työpaikassa herkistyin sisäilmalle, joka todettiinkin toksiseksi, ja sain hengitystieoireita. Millä todennäköisyydellä minua odottaa tulevaisuudessa jokin vakava keuhkosairaus?

Passiivisella tupakoinnilla tarkoitetaan sitä, että henkilö altistuu tupakansavulle, vaikka ei itse tupakoi. Käytännössä tupakoitsijan läheisyydessä oleva henkilö saa savusta samat sairauksia aiheuttavat kemikaalit ja pienhiukkaset kuin tupakoitsijakin, vain hieman pienempinä pitoisuuksina. Lyhytaikainenkin altistus voi aiheuttaa passiiviselle tupakoijalle ärsytysoireita ja astmaattisen reaktion, ja pidempiaikaisena ilmeisesti voi myös edesauttaa astman kehittymistä. Tupakoivien vanhempien lapsilla tiedetään olevan enemmän korvatulehduksia kuin tupakoimattomien lapsilla, mutta tupakansavun lisäksi tämä johtunee myös sitä, että heidän vanhempiensa nielun bakteerikanta eroaa tupakoimattomien bakteerikannasta.

Pitkäaikainen savualtistus aiheuttaa passiiviselle tupakoitsijalle samoja sairauksia kuin tupakoitsijalle. Tarkkojen yksilöllisten arvioiden antamista vaikeuttaa luonnollisesti se, että tupakoimattoman saaman altistuksen määrää on paljon vaikeampi arvioida kuin tupakoitsijan. Määrä vaihtelee varsin paljon riippuen siitä, paljonko sisätiloissa on tupakoitu, minkä verran on tuuletettu ja kuinka paljon tupakoimaton henkilö on tiloissa oleskellut.

Yhdysvaltalaisen arvion mukaan passiivinen tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä 25–30 % ja keuhkosyövän riskiä 20–30 %. Asian myönteinen puoli on se, että tupakoimattomalla nämä riskit ovat alun perin huomattavasti tupakoivaa vähäisempiä, joten riskin lisääntyminen kolmanneksella ei vielä tee siitä hyvin suurta.

Lisäksi tupakoimattomalla nämä riskit vähenevät luonnollisesti samaa tahtia kuin tupakoinnin lopettaneella, jos tupakansavualtistus loppuu. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja keuhkosyövän riski vähenee 10–15 vuodessa kokonaan tupakoimattoman tasolle. Kysyjän kohdalla tämä tarkoittaa, että 40 vuoden kuluttua lapsuudessa saadusta altistuksesta hänen riskinsä saada vakava keuhkosairaus ei käytännössä ole sen suurempi kuin henkilöllä, jolla ei ole vastaavaa tupakansavualtistusta ollut.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Terveellä verensokeriarvot eivät suuresti vaihtele. Liian korkea verensokeri merkitsee diabetesta, mutta mistä liian matala arvo kertoo?

HYPOGLYKEMIASSA

verensokeripitoisuus laskee liian alas. Tällöin veren glukoositaso on yleensä alle neljä millimoolia litrassa.

Terveellä ihmisellä verensokeritaso on taidokkaasti säädelty, mutta diabeetikolla verensokeri voi laskea liikaa, jos pistää liikaa insuliinia, harrastaa rankkaa liikuntaa tai syö liian vähän hiilihydraatteja suhteessa insuliinimääriin. Hypoglykemia voi kehittyä jo muutamassa minuutissa.

HYPERGLYKEMIASSA

verensokeri pomppaa liian ylös. Näin voi tapahtua aterian jälkeen, mutta myös stressi nostaa verensokeria.

Korkeasta verensokerista vihjaavat väsymys, janon tunne, suun kuivuminen ja virtsaamistarpeen lisääntyminen.

Hyperglykemia voi johtaa kehon happamoitumiseen eli ketoasidoosiin. Tällöin hengityksessä on asetonin haju.

REAKTIIVISESTA HYPOGLYKEMIASTA

puhutaan, kun verensokeri syömisen jälkeen hyppää ylös ja sitten putoaa nopeasti. Olo tulee levottomaksi ja ärtyneeksi, jopa näköhäiriöitä ja sekavuutta saattaa ilmetä.

Herkkyys reaktiiviseen hypoglykemiaan on yksilöllistä terveillä ihmisillä.

SOKERIHEMOGLOBIINI

eli HbA1c-arvo kertoo siitä, kuinka paljon glukoosia on tarttunut veren punasolujen hemoglobiiniin.

Korkea sokerihemoglobiinin arvo nostaa vaaraa sairastua diabeteksen lisäsairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin sekä munuaisten vajaatoimintaan, sillä verensokerilla on taipumus ”ripustautua” myös muihin kehon valkuaisaineisiin.

INSULIINISOKKI

tulee, jos verensokeri on pitkään ollut vaarallisen alhainen insuliinipistoksen seurauksena. Ihminen menettää silloin tajuntansa ja hänet pitää toimittaa välittömästi sairaalaan. Tajuttomalle ei saa laittaa suuhun mitään.

Ensiapuna voidaan käyttää pistoksensa annettavaa glukagonia, insuliinin vastavaikuttajaa, joka vapauttaa maksan verensokerivarastoja.

Asiantuntija: Johan Eriksson, professori, Helsingin yliopisto.

Artikkeli jatkuu alapuolella
Milloin verensokeri on normaali?
Terveys
Milloin verensokeri on normaali?
Vierailija

Mistä on kyse, kun verensokeri heittelee?

Verensokerin heittelystä pääsee eroon vähähiilihydraattisella dieetillä. Sopii hyvin myös sekä 1- että 2-tyypin diabeetikoille. Tieteellinen tutkimusaineito on kiistaton, vaikka ne suomessa uutisoinnista sensuroidaankin. On lisäksi hyvä muistaa, että maksa kyllä tuottaa loput elimistön mahdollisesti tarvitsemasta glukoosista ja diabeetikoilla hypot johtuvat aina liiasta lääkityksestä, ei liian vähäisestä hiilihydraatin syömisestä.
Lue kommentti
Kuva iStockphoto
Kuva iStockphoto

Olen lopettanut hormoniehkäisyvalmisteen pari kuukautta sitten, ja minulle on tullut rajuja mielialavaihteluita päivittäin. Saan todella herkästi raivokohtauksia. Voiko tämä edelleen johtua pillereiden lopettamisesta vai onko taustalla jotakin muuta?

Hyvin haitallisia oireita ehkäisypillereiden lopettamisesta ilmenee harvoin. Osa kokee kuitenkin harmillisia oireita, kuten kierron epäsäännöllisyyttä sekä muutoksia ihossa. Keho totuttelee uuteen hormonaaliseen tilanteeseen. Ehkäisypillerin käytön aikana hormonaalinen tilanne on tasainen, kun munarakkulan kasvu ja ovulaatio ovat estyneet. Pillerissä olevat hormonit korvaavat kehon omaa hormonituotantoa. Kun niiden käyttö lopetetaan, oma hormonitoiminta käynnistyy, mikä voi aiheuttaa erilaisia tuntemuksia.

Pillerin lopetuksen jälkeen oma kuukautiskierto käynnistyy, yleensä samanlaisena kuin ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä. Yleisiä oireita kiertojen
käynnistyessä ovat muun muassa rintojen arkuus ja mielialanvaihtelu kierron vaiheiden mukaan. Myös hiustenlähtö tai karvan kasvun lisääntyminen voi liittyä ehkäisypillerien lopettamiseen, jos näihin oireisiin on ollut taipumusta ennen ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Tavallisesti keho tottuu pian uuteen tilanteeseen. Ihan heti hormonaalisen lääkityksen lopettamisen seurauksena elimistön hormonitasot voivat olla hetken hyvinkin matalat, ennen kuin munasarjan oma tuotanto lähtee jälleen käyntiin. Matalat ja sen jälkeen tavallista enemmän vaihtelevat hormonitasot voivat aiheuttaa mielialanvaihteluita ja esimerkiksi päänsärkyjä.

Kysyjä ei kerro, ovatko vuodot käynnistyneet normaalisti. Jos oma kuukautiskierto ei palaudu normaaliksi kuuden kuukauden kuluessa pillereiden lopetuksesta, kannattaa hakeutua lääkärin vastaanotolle.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.