Mitä nykyään tiedetään passiivisen tupakoinnin vaikutuksista? Olen 60-vuotias nainen. En ole koskaan tupakoinut, mutta ensimmäiset 20 vuotta elin kodissa, jossa molemmat vanhemmat tupakoivat paljon sisällä. Minulla on allergioita ja lievä astma. Aikaisemmassa työpaikassa herkistyin sisäilmalle, joka todettiinkin toksiseksi, ja sain hengitystieoireita. Millä todennäköisyydellä minua odottaa tulevaisuudessa jokin vakava keuhkosairaus?

Passiivisella tupakoinnilla tarkoitetaan sitä, että henkilö altistuu tupakansavulle, vaikka ei itse tupakoi. Käytännössä tupakoitsijan läheisyydessä oleva henkilö saa savusta samat sairauksia aiheuttavat kemikaalit ja pienhiukkaset kuin tupakoitsijakin, vain hieman pienempinä pitoisuuksina. Lyhytaikainenkin altistus voi aiheuttaa passiiviselle tupakoijalle ärsytysoireita ja astmaattisen reaktion, ja pidempiaikaisena ilmeisesti voi myös edesauttaa astman kehittymistä. Tupakoivien vanhempien lapsilla tiedetään olevan enemmän korvatulehduksia kuin tupakoimattomien lapsilla, mutta tupakansavun lisäksi tämä johtunee myös sitä, että heidän vanhempiensa nielun bakteerikanta eroaa tupakoimattomien bakteerikannasta.

Pitkäaikainen savualtistus aiheuttaa passiiviselle tupakoitsijalle samoja sairauksia kuin tupakoitsijalle. Tarkkojen yksilöllisten arvioiden antamista vaikeuttaa luonnollisesti se, että tupakoimattoman saaman altistuksen määrää on paljon vaikeampi arvioida kuin tupakoitsijan. Määrä vaihtelee varsin paljon riippuen siitä, paljonko sisätiloissa on tupakoitu, minkä verran on tuuletettu ja kuinka paljon tupakoimaton henkilö on tiloissa oleskellut.

Yhdysvaltalaisen arvion mukaan passiivinen tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä 25–30 % ja keuhkosyövän riskiä 20–30 %. Asian myönteinen puoli on se, että tupakoimattomalla nämä riskit ovat alun perin huomattavasti tupakoivaa vähäisempiä, joten riskin lisääntyminen kolmanneksella ei vielä tee siitä hyvin suurta.

Lisäksi tupakoimattomalla nämä riskit vähenevät luonnollisesti samaa tahtia kuin tupakoinnin lopettaneella, jos tupakansavualtistus loppuu. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja keuhkosyövän riski vähenee 10–15 vuodessa kokonaan tupakoimattoman tasolle. Kysyjän kohdalla tämä tarkoittaa, että 40 vuoden kuluttua lapsuudessa saadusta altistuksesta hänen riskinsä saada vakava keuhkosairaus ei käytännössä ole sen suurempi kuin henkilöllä, jolla ei ole vastaavaa tupakansavualtistusta ollut.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock

Terveen ihmisen ei tarvitse mennä luuntiheysmittauksiin. Mutta FRAX-mittaus on tarpeen, jos...

  • saat murtuman kaaduttuasi tai pudottuasi alle metrin korkeudesta.
  • vanhemmallasi tai sisaruksellasi on osteoporoosi.
  • kuukautisesi päättyvät reilusti ennen kuin täytät 50 vuotta tai ne ovat jääneet pois esimerkiksi syömishäiriön takia.
  • olet alipainoinen, käytät kortisonitabletteja suuria annoksia tai kärsit D-vitamiinin puutoksesta ja sinulla on lisäksi osteoporoosille altistava sairaus, kuten keliakia, nivelreuma tai tulehduksellinen suolistosairaus,
  • saat nikamamurtuman selkärankaan. Joskus ainoa merkki on pituuden väheneminen useammalla sentillä tai ryhdin romahtaminen.

Asiantuntija: Leo Niskanen, endokrinologian ylilääkäri, HYKS.

Lue lisää Osteoporoosin käypä hoito -suosituksesta.

Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Joka viides 50 vuotta täyttänyt mies saa vähintään yhden osteoporoosiperäisen murtuman ja naisista joka kolmas. Naisten suurempi lukumäärä johtuu siitä, että naisilla on hennompi luuston rakenne. 400 000 suomalaista sairastaa osteoporoosia (osteoporoosi eli luukato on luustoa haurastuttava ja luunmurtumille altistava yleissairaus) ja 400 000 suomalaista sairastaa osteopeniaa (osteporoosiin johtavaa alkavaa luukatoa). Osteoporoosilääkitystä syö n. 80 000 osteoporootikkoa. Suomessa syntyy yli 40...
Lue kommentti
Vierailija

Milloin luuntiheysmittaukseen?

Liukuesteet ei montaa euroa maksa. Luuston voi pitää kunnossa huolehtimalla siitä, että saa riittävästi proteiinia, C-vitamiinia (400mg), D-vitamiinia (50-100µg), magnesiumia (200-400mg) sekä K2-vitamiinia (50-100µg). Liikunta ennaltaehkäisee luukatoa oikean ravitsemuksen kanssa sekä auttaa myös luustoa tukevan lihaksiston ylläpidossa. Luukudos uusiutuu jatkuvasti luun hajoamisen ja luun muodostumisen vuorotellessa. Luuston haurastuminen vaivaa yhä useammin jo lapsuusiässä. Vuoden 2011...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock

Olen 47-vuotias esivaihdevuosivaivoista kärsivä nainen. Olen pärjännyt hyvin estrogeenilaastarilla 25 µg. Laastari oli apteekista loppu, ja sain tilalle estrogeenigeeliä. Eikö sen annos ole huomattavasti isompi? En haluaisi käyttää kuin juuri sen verran hormonia kuin tarpeen on. Mikä hoitomuoto on turvallisin?

Tämä on ajankohtainen kysymys, koska sekä estrogeenigeelivalmisteiden että estrogeenilaastareiden saatavuudessa on ollut runsaasti ongelmia. Näin ollen monen käyttäjän lääkehoitoa on jouduttu muuttamaan.

Pakkauksessa hormonien määrä on kuvattu eri tavoin, joko milligrammoina (mg) tai mikrogrammoina (µg). Suun kautta otettavat estradiolitabletit sisältävät estrogeenia joko 1 tai 2 mg. Geelivalmisteiden välissä on pieniä eroja, mutta otan esimerkin yhdestä valmisteesta, jossa 1 g geeliä sisältää 0,6 mg estradiolia. Geeliä sisältävää annospumppua käytettäessä 1 painallus vastaa 0,75 mg:n estradioliannosta. Geelin sisältämän estradiolin biologinen hyötyosuus on enintään 10 %, joten vuorokaudessa saatava estradiolin määrä on noin 50 µg. Laastareissa taas kuvataan vahvuus yksiköllä µg/ 24 tuntia (kysyjän tapauksessa hänellä oli käytössä 25 µg laastari). Tässä tapauksessa kerrotaan, kuinka paljon estradiolia laastarista vapautuu naisen verenkiertoon vuorokauden kuluessa.

Jonkin verran valmisteiden imeytymisen välillä on yksilöllisiä eroja, mutta suurin piirtein voidaan arvioida saman vahvuisiksi seuraavat annokset: 1 mg tabletti suun kautta, iholle kiinnitettävä 37,5 ug laastari ja 1(-2) painallusta geeliä iholle levitettynä. Kysyjän saama hormoniannos ei siis ole huomattavasti isompi; lisäksi geeliannosta voi itsekin säätää.

Annostelumuodon voi valita itse. Ihon kautta annostelua suositaan silloin, kun naisella on veritulppariskiä lisääviä tekijöitä. Ja kuten kysyjä toteaa, kannattaa käyttää estrogeenia vain sen verran, että vaihdevuosioireita ei tule.
 

Aila Tiitinen
naistentautien erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.