Mitä nykyään tiedetään passiivisen tupakoinnin vaikutuksista? Olen 60-vuotias nainen. En ole koskaan tupakoinut, mutta ensimmäiset 20 vuotta elin kodissa, jossa molemmat vanhemmat tupakoivat paljon sisällä. Minulla on allergioita ja lievä astma. Aikaisemmassa työpaikassa herkistyin sisäilmalle, joka todettiinkin toksiseksi, ja sain hengitystieoireita. Millä todennäköisyydellä minua odottaa tulevaisuudessa jokin vakava keuhkosairaus?

Passiivisella tupakoinnilla tarkoitetaan sitä, että henkilö altistuu tupakansavulle, vaikka ei itse tupakoi. Käytännössä tupakoitsijan läheisyydessä oleva henkilö saa savusta samat sairauksia aiheuttavat kemikaalit ja pienhiukkaset kuin tupakoitsijakin, vain hieman pienempinä pitoisuuksina. Lyhytaikainenkin altistus voi aiheuttaa passiiviselle tupakoijalle ärsytysoireita ja astmaattisen reaktion, ja pidempiaikaisena ilmeisesti voi myös edesauttaa astman kehittymistä. Tupakoivien vanhempien lapsilla tiedetään olevan enemmän korvatulehduksia kuin tupakoimattomien lapsilla, mutta tupakansavun lisäksi tämä johtunee myös sitä, että heidän vanhempiensa nielun bakteerikanta eroaa tupakoimattomien bakteerikannasta.

Pitkäaikainen savualtistus aiheuttaa passiiviselle tupakoitsijalle samoja sairauksia kuin tupakoitsijalle. Tarkkojen yksilöllisten arvioiden antamista vaikeuttaa luonnollisesti se, että tupakoimattoman saaman altistuksen määrää on paljon vaikeampi arvioida kuin tupakoitsijan. Määrä vaihtelee varsin paljon riippuen siitä, paljonko sisätiloissa on tupakoitu, minkä verran on tuuletettu ja kuinka paljon tupakoimaton henkilö on tiloissa oleskellut.

Yhdysvaltalaisen arvion mukaan passiivinen tupakointi lisää sepelvaltimotaudin riskiä 25–30 % ja keuhkosyövän riskiä 20–30 %. Asian myönteinen puoli on se, että tupakoimattomalla nämä riskit ovat alun perin huomattavasti tupakoivaa vähäisempiä, joten riskin lisääntyminen kolmanneksella ei vielä tee siitä hyvin suurta.

Lisäksi tupakoimattomalla nämä riskit vähenevät luonnollisesti samaa tahtia kuin tupakoinnin lopettaneella, jos tupakansavualtistus loppuu. Esimerkiksi sepelvaltimotaudin ja keuhkosyövän riski vähenee 10–15 vuodessa kokonaan tupakoimattoman tasolle. Kysyjän kohdalla tämä tarkoittaa, että 40 vuoden kuluttua lapsuudessa saadusta altistuksesta hänen riskinsä saada vakava keuhkosairaus ei käytännössä ole sen suurempi kuin henkilöllä, jolla ei ole vastaavaa tupakansavualtistusta ollut.

Osmo Saarelma
yleislääketieteen erikoislääkäri

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.