Unet heijastavat henkistä hyvinvointia. Traumaattiset kokemukset lisäävät painajaisia, ja niin voivat tehdä myös stressi, ahdistus, runsas alkoholin käyttö ja lääkkeet.

Uneen vaipuessa aivosi eivät sammu vaan jatkavat mielikuvien luomista.

Uniennäkeminen on edelleen suuri arvoitus. Yhden näkemyksen mukaan unet ovat vain ”valveen sivutuote”, tahaton seuraus siitä, miten aivoillamme on taipumus toimia valveilla.

Aivojen tehtävä valveilla on luoda meille kuva maailmasta, jotta pystyisimme toimimaan siinä järkevästi. Kun nukahdamme, ympäristön ärsykkeet suljetaan pois ja jäljelle jää vain aivojen sisäsyntyinen aktiivisuus. Ehkä aivojen ainoa tapa käsitellä sitä on luoda siitä mielikuvia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Lähes jokainen näkee unia

Toiset väittävät, että he eivät näe unia. Lähes kaikkien aivot kyllä tuottavat unia, mutta kaikki eivät muista niitä enää herättyään. Aivoissa voi olla eroja sen suhteen, miten muisti toimii nukkuessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Myös mielenkiinto omia unia kohtaan vaikuttaa: jos unia muistelee aktiivisesti ja kirjaa niitä ylös, muistaminen kohenee huomattavasti.

Aamuyöllä tapahtuu

Unia nähdään kaikissa unen vaiheissa: kevyessä, syvässä ja REM-unen vaiheessa. Vilkkaimmat, juonellisesti rikkaimmat unet näemme kuitenkin REM-vaiheessa, jolloin aivot toimivat erittäin aktiivisesti ja kuluttavat yhtä paljon energiaa kuin valveilla.

REM-unta on tavallisesti eniten aamuyöllä. Jos ihmisen herättää silloin, hän kertoo useimmiten nähneensä juuri unta.

Valmistavat uhkiin ja tehostavat oppimista

Tutkijat ovat kehittäneet useita erilaisia teorioita, joiden mukaan unilla on myös itsenäinen tehtävänsä hyvinvointimme kannalta. Unet voisivat esimerkiksi edistää mielenterveyttä tai tehostaa uusien taitojen oppimista.

Unireorioiden mukaan harjoittelemme unissa taitoja, joista on meille hyötyä valvemaailmassa. Esi-isämme kohtasivat päivittäin erilaisia vaaratilanteita, joista piti selvitä. Ajatuksena on, että unet ovat kehittyneet simulaattoriksi, jonka avulla voimme harjoitella uhkien havaitsemista, tunnistamista ja niihin reagoimista.

Tiedetään, että mielikuvaharjoittelu parantaa suoritusta: jos mietimme silmät kiinni, miten vaikkapa jokin kappale soitetaan pianolla, se muovaa aivoja ja soittotaitomme paranee. Samalla tavalla uhkatilanteiden harjoittelu unissa on saattanut parantaa esi-isiemme mahdollisuuksia jäädä henkiin ja tuottaa jälkeläisiä.

Painajaiset: trauma toistuu

Jos tapahtuu jotain hyvin traumaattista, unet alkavat helposti toistaa sitä painajaisina. Yhden näkemyksen mukaan unet toimisivat yöllisenä psykoterapiana: kun tapahtumaa käsitellään toistuvasti, ihminen sopeutuisi siihen paremmin.

Näyttää kuitenkin käyvän päinvastoin: painajaiset traumatisoivat kokijansa uudelleen ja uudelleen.

Kun ihminen alkaa toipua traumasta, painajaisetkin usein vähenevät. Tämä osoittaa, että unet pikemmin heijastavat psyykkistä vointiamme kuin edistävät sitä.

3–5 prosenttia ihmisistä näkee painajaisia viikoittain ja 30–40 prosenttia silloin tällöin. Stressi ja ahdistus voivat lisätä painajaisia, samoin runsas alkoholin käyttö ja monet lääkkeet.

Kun jokin painajainen alkaa toistua traumaattisen tapahtuman jälkeen, puhutaan posttraumaattisista painajaisista. Esimerkiksi sotaveteraanit näkivät vielä 1970-luvulla noin kolme kertaa enemmän painajaisia kuin miehet, jotka eivät olleet osallistuneet sotaan

Unen voi muuttaa

Toistuvia painajaisia voidaan hoitaa kognitiiviseen psykoterapiaan perustuvalla mielikuvaharjoittelulla. Henkilö käy painajaisensa mielessään läpi, kirjoittaa sen ylös ja keksii sitten unelle vaihtoehtoisen version. Uutta versiota harjoitellaan mielikuvissa toistuvasti, jolloin siitä syntyy aivoihin kilpaileva muistijälki.

Harjoitteluun voi yhdistää myös rentoutumisharjoituksen, joka rauhoittaa kehon fysiologista vastetta pelottavalle unelle.

Näetkö selkounia?

Osa meistä näkee luonnostaan selkounia: unta nähdessämme tiedämme, että kyseessä on uni. Selkounia voi myös harjoitella, jolloin pelottavan unen voi ehkä tarvittaessa katkaista tai sen kulkua voi muuttaa.

Yksi keino on etsiä unimerkkejä: mitä kummallista tai poikkeavaa unessa tapahtui, jota ei voi tapahtua valveilla? Kun seuraavan kerran näet tämän merkin, tiedät kaiken olevan vain unta.

Pidä unipäiväkirjaa

Omien unien pohtiminen ja kirjaaminen ylös voi lisätä itsetuntemusta. Unet voivat paljastaa meille asioita, joihin emme kiinnitä huomiota valveilla. Yleispäteviä symboleja unista on kuitenkin turha etsiä – jokainen on itse omien uniensa paras tulkitsija.

Asiantuntijana dosentti Katja Valli, Turun yliopisto

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla