Pois ahdistuksen kehästä

Ahdistus on kurja yhdistelmä huolta, epävarmuutta ja pelkoa, mutta se on itsessään normaali ja meille kaikille tuttu reaktio.

Lievimmillään tuntuu pientä jännittyneisyyttä, jonka voi synnyttää tuiki tavallinen stressaava tilanne arjessa. Sen tehtävä on auttaa meitä skarppaamaan ja toimimaan. Normaalisti tunne hiipuu, kun tilanne helpottaa.

Voimistuessaan ahdistus alkaa tuntua myös kehossa. Rintaa puristaa, päätä huimaa, sydän hakkaa ja henki tuntuu salpautuvan. Ulospäin voi näkyä käsien ja jalkojen tärinää, hikoilemista, levottomuutta. Ahdistuneen kehonkieli on usein jännittynyttä ja suojaavaa.

Joskus ahdistuksen laukaisee jokin elämäntapahtuma.

– Elämänkriisien, kuten eron tai läheisen kuoleman, jälkeen huono olo voi kestää viik-koja ja kuukausia. Silloinkin on hyvä huomata, että koko ajan ei ahdista. On hetkiä, jolloin paha olo on lievempää tai kokonaan poissa, sanoo psykologi Katariina Laurila.

Yleistyneestä ahdistushäiriöstä puhutaan silloin, jos ahdistusta ilmenee useimpina päivinä kuukausien ajan ja jos oireet alkavat häiritä työntekoa, opiskelua tai ihmissuhteita.

Ahdistuneisuushäiriössä yhtä aiheuttajaa ei ole, vaan ihminen on jatkuvasti ylihuolestunut monista asioista.

Ajatus luo tunteen

Lääkäri voi määrätä ahdistukseen lääkettä, joka kyllä helpottaa oireita väliaikaisesti, mutta ahdistuksen syitä se ei poista. Etenkin lieviin oireisiin voi hyvin kokeilla itsehoitoa.

Itseavun puolesta puhuu sekin, että ajatukset vaikuttavat ahdistukseen merkittävästi.

–Me emme vain ahdistu yhtäkkiä ilman ajatusta, vaan ajatus luo tunteen. Tämän sisäistäminen on auttanut monia.

On myös epärealistista odottaa, että elämä olisi aina helppoa tai tasapainoista. Se on hyviä oloja ja huonoja oloja. Olennaista on opetella keinoja tulla toimeen ailahtelun kanssa.

– Jos huono olo pitkittyy, on hyvä hakea apua. Ahdistuksen syytä ei välttämättä ole helppo selvittää itse. Ammattilainen voi auttaa jäsentelemään tunnetta ja sulkemaan pois somaattisen sairauden mahdollisuuden.

Pahalla ololla on asiaa

Entä mitä on epämääräinen ahdistus, joka jäytää hiljaa ja itsepintaisesti, vaikka oikeastaan elämässä kaikki on ihan hyvin?

– Silloin asiat eivät ehkä sittenkään ole ihan kohdallaan, ja ahdistuksella on jokin viesti. Neuvon suhtautumaan siihen kuin ystävään ja kuuntelemaan sitä. Mistä tunne kumpuaa?

Yleensä taustalta löytyy tyytymättömyyttä tai kuormittavia asioita, jotka selittävät huonon olon. Tärkeä kysymys on sekin, mitä on tapahtunut ennen kun ahdistus alkoi.

Joskus selittämätöntä ahdistusta voi selittää kaukanakin menneisyydessä saatu kipeä kokemus, joka on jättänyt jäljen autonomiseen hermostoon. Silloin traumakokemuksesta muistuttava pienikin asia voi aktivoida ahdistuksen ilman, että ihminen itse sitä tiedostaa.

Elämän kaventaminen ei auta

Kun ahdistus on liiallista, se estää näkemästä vaihtoehtoja. Ahdistunut mieli luo negatiivisia mielikuvia tulevasta, vaikka pelot harvoin toteutuvat oikeasti.

– Usein ajatusmalli on peräisin vanhemmalta, jolla on ollut taipumusta ahdistuneisuuteen.

Moni yrittää hoitaa ahdistusta välttelemällä vaikeita tilanteita. Jos kerran on saanut paniikkikohtauksen ostoskeskuksessa, alkaa pitää kaikkia julkisia paikkoja turvattomina.

– Se, että ei uskalla kohdata epävarmuuttaan, johtaa ahdistuksen kehään. Yhä useampi tilanne alkaa pelottaa, kehä pienenee ja pahimmillaan elämä kutistuu neljän seinän sisälle.

Huono, vaikkakin usein käytetty keino ahdistukseen ovat päihteet. Ahdistuneisuus näyttää lisäävän päihteiden käyttöä ja päihderiippuvuutta, ja toisaalta päihdeongelma pahentaa ahdistuneisuutta.

Keho ja mieli tukevat toisiaan

Ahdistuksen vastakohtia ovat rentous ja rauhallisuus. Itsehoidossa on hyvä muistaa, että keho rauhoittaa mielen ja mieli kehon.

–Ahdistuneet ihmiset ovat monesti älykkäitä. He pyrkivät ratkaisemaan ongelmia järkeilemällä, minkä takia he jäävät helposti ahdistavien ajatusten kierteeseen.

Usein paha olo saa käpertymään paikalleen.

– Liikunta on kuitenkin hirveän tärkeää ahdistuksen hoidossa, ja olen nähnyt, kuinka liikunnan lisääminen elämään voi tuoda hyvinkin nopeita tuloksia.

Laurila huomauttaa, että ahdistukseen liittyy paljon aggressiota, mitä ei ehkä Suomessa tarpeeksi ajatella. Esimerkiksi nyrkkeilysäkin hakkaaminen on keino, jota Yhdysvalloissa usein suositaan ahdistuksen hoidossa.

Pidemmällä aikavälillä hermostoa voi rauhoittaa esimerkiksi hitailla, venyttävillä joogamuodoilla, kuten yin- ja hathajoogalla, tai mindfulness-harjoituksilla. Sen sijaan meditaatio voi olla vaikeata ihmiselle, jonka päässä on paljon ahdistavia ajatuksia.

– Elämää emme voi hallita, mutta elämäntapoihimme voimme vaikuttaa. Jos on taipumus ahdistua, kannattaa karsia stressaavia asioita. Kuormittuminen voimistaa ahdistusta ja tekee yhä pienemmistä – joskus myös sinänsä positiivisista – asioista ahdistavia, sanoo Laurila.

Säännöllinen unirytmi ja hyvät unet auttavat välttämään ahdistusta, samoin terveellinen ravinto ja tasainen ateriarytmi.

Valta takaisin itselle

Vaikka väite voi kuulostaa omituiselta, rauhoittuminen onnistuu parhaiten, kun ei pyri torjumaan murheitaan ja pelkojaan.

– Kamppailu vain lisää ahdistuksen kasvuvoimaa ja kuluttaa taistelijan voimavaroja. Mitä hyväksyvämmin suhtaudumme ikäviin tunteisiin, sitä nopeammin niistä tulee siedettäviä ja hallittavia, Laurila sanoo.

– Ahdistus voitetaan sillä, että mennään pikkuhiljaa ja turvallisesti kohti niitä asioita, jotka pelottavat.

Itsensä altistaminen vaikeille asioille varmasti nostattaa tukalia tunteita, mutta matkalla on luvassa myös pieniä ja isoja positiivisia kokemuksia.

Asiantuntija Katariina Laurila psykologi ja työterveyspsykologi, Terveystalo, Tampere.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.