Äidin klamydiatartunta ei ainakaan hoidettuna vaaranna raskautta eikä lisää keskosuutta, tuore australialaistutkimus osoittaa. Tulokset ovat tervetulleita, sillä klamydia on erittäin yleinen sukupuolitauti ja se koskettaa monia raskaaksi tulevia. Klamydia pitää silti aina hoitaa varsinkin, jos se todetaan raskauden aikana.
Australialaisten tulokset julkaistiin Lancet Infectious Diseases -lehdessä, ja ne perustuvat 100 000 vuosina 2001–2012 synnyttäneen naisen tietoihin. Klamydiatesti oli tehty 20 000 naiselle raskauden aikana ja yhtä monelle ennen raskautta. Klamydia todettiin 6–8 prosentilla.Tutkijat eivät löytäneet näyttöä siitä, että klamydiatartunnan saaneilla olisi ollut yhtään sen enempää raskausongelmia kuin muillakaan naisilla. Eroja ei ollut keskosuudessa, vauvan pienikokoisuuden yleisyydessä eikä kohtukuolemissa. Suomessa klamydiatartuntoja raportoidaan noin 14 000 vuodessa. Niistä 60 prosenttia on naisilla. Nykyään joka neljäs tartunnan saaneista on alle 20-vuotias.

Klamydia tarttuu suojaamattomassa yhdynnässä, mutta usein se todetaan vasta kuukauden kuluttua, joskus paljon myöhemmin. Tartunta voi olla myös täysin oireeton, jolloin kantaja voi tietämättään tartuttaa monia partnereita pitemmän ajan kuluessa. Naisten oireina voi esiintyä poikkeavaa valkovuotoa, virtsakirvelyä ja ylimääräistä veristä tiputteluvuotoa. Miehillä oireena on virtsaputken tai lisäkiveksen tulehdus. Klamydia paranee antibioottikuurilla.Vaikka tässä tutkimuksessa klamydia ei aiheuttanut raskausongelmia, naisille klamydia voi kuitenkin aiheuttaa hedelmättömyyttä. Tutkimuksesta ei käynyt ilmi milloin tarkalleen tartunnat olivat sattuneet ja kuinka nopeasti ne oli hoidettu, mikä hankaloittaa tulosten tulkintaa.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Infectious Diseases 2018;DOI:10.1016/S1473-3099(18)30045-8)http://www.thelancet.com/journals/laninf/article/PIIS1473-3099(18)30045-8/abstract

(2018131) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.