Alkoholin suurkulutus on tunnettu dementian ja aivovaurioiden aiheuttaja, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös kohtuullinen käyttö saattaa vuosikymmenten kuluessa heikentää aivojen toimintakykyä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä kohtuukäytön on ajateltu olevan jopa hyväksi aivoille.
Tulosten perusteella alkoholia säännöllisesti käyttävien aivojen hippokampuksessa havaittiin surkastumaa sitä todennäköisemmin, mitä enemmän alkoholia henkilö käytti. Hippokampuksen vauriot voivat heikentää mm. muistia.
Yhteys oli voimakkain yli 20 alkoholiannosta viikossa juovilla. Heillä aivomuutoksia oli kuusi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujilla, jotka käyttivät alkoholia harvemmin kuin kerran viikossa tai eivät lainkaan. Suurkuluttajilla havaittiin myös merkkejä aivojen valkean aineen muutoksista sekä joidenkin kielellisten toimintojen heikentymistä. Yksi alkoholiannos vastaa pientä olutpulloa tai -tölkkiä tai 12 cl viiniä.
Yhteydet olivat heikompia osallistujilla, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisesti, mutta heilläkin aivomuutokset olivat yleisempiä kuin tuskin lainkaan alkoholia käyttävillä. Heihin verrattuna noin 9–14 alkoholiannosta juovilla hippokampuksen muutoksia oli kolme kertaa todennäköisemmin.
Tulokset perustuvat 550 keskimäärin 43-vuotiaan Whitehall II -tutkimukseen osallistuneen 30-vuotiseen seurantaan. Osallistujille tehtiin useita muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen tasoa mittaavia testejä, minkä lisäksi heidän aivonsa tutkittiin magneettikuvauksella seurannan lopussa. Osallistujilla ei ollut alkoholiriippuvuutta.
Tutkijoiden havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta ennen lisätutkimuksia on vaikea sanoa, kuinka pitkälti yhteydet johtuvat vain alkoholista. Jos tulokset varmistuvat, ne tukevat käsitystä, jonka mukaan nykyiset alkoholisuositukset eivät riitä estämään monia alkoholin terveyshaittoja. Aiemmin tänä vuonna ilmestyi myös samaan aineistoon perustuva tutkimus, jossa kohtuukäyttö yhdistettiin valtimoiden jäykistymiseen ja sitä kautta sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.
Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholista aiheutuu selviä terveysongelmia. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta runsas humalajuominen on meillä suuri ongelma. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Kohtuukäyttönä pidetään yleensä yhtä annosta päivässä naisilla ja kahta annosta miehillä.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2017;357;j2353)http://dx.doi.org/10.1136/bmj.j2353

(201767)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.