Alkoholin suurkulutus on tunnettu dementian ja aivovaurioiden aiheuttaja, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös kohtuullinen käyttö saattaa vuosikymmenten kuluessa heikentää aivojen toimintakykyä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä kohtuukäytön on ajateltu olevan jopa hyväksi aivoille.
Tulosten perusteella alkoholia säännöllisesti käyttävien aivojen hippokampuksessa havaittiin surkastumaa sitä todennäköisemmin, mitä enemmän alkoholia henkilö käytti. Hippokampuksen vauriot voivat heikentää mm. muistia.
Yhteys oli voimakkain yli 20 alkoholiannosta viikossa juovilla. Heillä aivomuutoksia oli kuusi kertaa todennäköisemmin kuin osallistujilla, jotka käyttivät alkoholia harvemmin kuin kerran viikossa tai eivät lainkaan. Suurkuluttajilla havaittiin myös merkkejä aivojen valkean aineen muutoksista sekä joidenkin kielellisten toimintojen heikentymistä. Yksi alkoholiannos vastaa pientä olutpulloa tai -tölkkiä tai 12 cl viiniä.
Yhteydet olivat heikompia osallistujilla, jotka käyttivät alkoholia kohtuullisesti, mutta heilläkin aivomuutokset olivat yleisempiä kuin tuskin lainkaan alkoholia käyttävillä. Heihin verrattuna noin 9–14 alkoholiannosta juovilla hippokampuksen muutoksia oli kolme kertaa todennäköisemmin.
Tulokset perustuvat 550 keskimäärin 43-vuotiaan Whitehall II -tutkimukseen osallistuneen 30-vuotiseen seurantaan. Osallistujille tehtiin useita muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen tasoa mittaavia testejä, minkä lisäksi heidän aivonsa tutkittiin magneettikuvauksella seurannan lopussa. Osallistujilla ei ollut alkoholiriippuvuutta.
Tutkijoiden havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia, mutta ennen lisätutkimuksia on vaikea sanoa, kuinka pitkälti yhteydet johtuvat vain alkoholista. Jos tulokset varmistuvat, ne tukevat käsitystä, jonka mukaan nykyiset alkoholisuositukset eivät riitä estämään monia alkoholin terveyshaittoja. Aiemmin tänä vuonna ilmestyi myös samaan aineistoon perustuva tutkimus, jossa kohtuukäyttö yhdistettiin valtimoiden jäykistymiseen ja sitä kautta sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.
Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholista aiheutuu selviä terveysongelmia. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta runsas humalajuominen on meillä suuri ongelma. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Kohtuukäyttönä pidetään yleensä yhtä annosta päivässä naisilla ja kahta annosta miehillä.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2017;357;j2353)http://dx.doi.org/10.1136/bmj.j2353

(201767)

Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, mutta osalle se olisi helpompaa, jos heille tarjottaisiin rahapalkintoja lopettamisesta. Pelkät ilmaiset nikotiinikorvaushoidot tai sähkötupakka eivät sen sijaan auta kuin harvoja. Tiedot käyvät ilmi New England Journal of Medicinessä julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin 54 yrityksessä ja osana sitä kaikille tupakoiville työntekijöille tarjottiin valistusta ja tekstiviestipohjaista tukea tupakoinnin lopettamisessa.
Tuen lisäksi osa tupakoitsijoista sai ilmaiseksi nikotiinikorvaustuotteita tai tupakkavieroituksessa auttavia lääkkeitä ja tarvittaessa sähkötupakkaa. Osa sai ilmaiseksi pelkkää sähkötupakkaa.

Kahdessa ryhmässä vieroitusapujen lisäksi osallistujat saivat myös 600 dollaria palkintoina, jos he onnistuivat pysymään savuttomina puolen vuoden ajan tutkimuksen päätyttyä.

Analyysin perusteella puolen vuoden kuluttua hyvin harva tupakoitsija oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin, mutta ryhmien välillä oli eroja. Pelkkää valistusta ja tukea saaneista ainoastaan 0,1 prosenttia oli pysynyt savuttomina. Paljon paremmin eivät pärjänneet myöskään nikotiinikorvaustuotteita, lääkkeitä ja sähkötupakkaa ilmaiseksi saaneet. Heistä vain 0,5 prosenttia lopetti tupakoinnin. Pelkän sähkötupakan avulla yrittäneistäkin vain 1 prosentti oli savuttomia puolen vuoden kuluttua. Tutkimukseen osallistui 6 000 tupakoitsijaa.

Rahapalkintoryhmäläisistä 2–3 prosenttia oli savuttomia seurannan päättyessä, mikä oli selvästi paremmin kuin muissa ryhmissä, mutta ei silti kovin hyvin. Kuva muuttui kuitenkin jonkin verran, kun analyysi rajattiin niihin osallistujiin, jotka myös käyttivät heille tarjottuja tuotteita ja palveluita. Näistä hyvin motivoituneista osallistujista noin 13 prosenttia onnistui lopettamaan. Luku on samaa tasoa kuin aiemmissa tutkimuksissa.Tulokset osoittavat rahapalkintojen voivan kannustaa osaa tupakoitsijoita tupakoinnin lopettamisessa, mutta ne kuvaavat myös hyvin sitä, miten vaikeaa tupakoinnin lopettaminen on. Tupakoinnin lopettaminen vaatii usein ainakin 3–4 yritystä. Suomalaisista aikuisista miehistä 13 prosenttia ja naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin.Uutispalvelu Duodecim(NEJM 2018;DOI:10.1056/NEJMsa1715757)http://doi.org/10.1056/NEJMsa1715757

(2018524) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.