Parkinsonin tauti kehittyy tavallista todennäköisemmin potilaille, jotka ovat kokeneet tajuttomuuden aiheuttavan aivovamman jossain vaiheessa elämäänsä. Aivovammat eivät kuitenkin näyttäisi suurentavan dementian ja Alzheimerin taudin riskiä, vaikka niin on joissain tutkimuksissa havaittu.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta yhdysvaltalaistutkimuksesta, joka on tiettävästi suurin selvitys aivovammojen ja myöhempien neurologisten sairauksien yhteyksistä. Tutkimuksessa yhdistettiin kolmen tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yhteensä 7 100 keskimäärin 80-vuotiaan potilaan seurantatiedoista. Osasta potilaista oli saatavilla myös ruumiinavaustiedot.

Analyysin perusteella aivovamman saaneet sairastuivat Parkinsonin tautiin lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät olleet saaneet tajuttomuuden aiheuttavaa aivovammaa. Parkinson-oireet myös etenivät heillä nopeammin.

Dementia tai Alzheimerin tauti eivät olleet tavallista yleisempiä aivovamman saaneilla, mutta pienet mikroinfarktit, jotka ovat dementian riskitekijöitä, sen sijaan olivat. Myös aivoihin ilmaantuvat ja dementiaa aiheuttavat Levyn kappaleet olivat yleisempiä aivovamman saaneilla.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Parkinsonin tautia sairastaa noin 14 000 suomalaista. Se on parantumaton, tuntemattomasta syystä johtuva hermostollinen sairaus, joka aiheuttaa mm. vapinaa, lihasjäykkyyttä ja liikkeiden hidastumista. Yleensä tauti todetaan 50–70-vuotiailla.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Neurology 2016;DOI:10.1001/jamaneurol.2016.1948)
http://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2016.1948

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.