Aliravitsemus on yleistä sydämen vajaatoimintaa potevilla ja liittyy heikompaan ennusteeseen. Tuoreen tutkimuksen perusteella aliravitsemuksen arvioimiseen on monia työkaluja, mutta kätevimmästä päästä on veren albumiinipitoisuuden mittaaminen. Sen avulla voidaan myös tunnistaa potilaat, jotka ovat suurimmassa vaarassa menehtyä.Tutkimuksessa seurattiin 470 sydämen vajaatoimintaa potevaa keskimäärin 76-vuotiasta runsaan vuoden ajan. Seurannan aikana viidennes potilaista menehtyi.Tutkijat tarkastelivat useita aliravitsemuksen toteamiseen kehitettyjä työkaluja ja menetelmiä ja melkein kaikki niistä tunnistivat potilaat, jotka olivat suurentuneessa vaarassa menehtyä seurannan aikana. Yhdistettynä tavanomaisiin tutkimuksiin biokemiallisista testeistä hyväksi osoittautui etenkin albumiiniproteiinin pitoisuuden mittaaminen.Potilaat, joiden veren albumiinipitoisuus oli pieni, eli alle 30g/l, menehtyivät kuusi kertaa todennäköisemmin kuin potilaat, joiden pitoisuudet olivat yli 35 g/l.Tulokset vahvistavat aliravitsemuksen suurentavan sydämen vajaatoimintaa potevien kuolleisuutta ja osoittavat albumiinin vähyyden olevan kätevä ja nopea tapa tunnistaa aliravitut potilaat. Albumiinin pitoisuuteen voivat tosin vaikuttaa myös muut tekijät, esimerkiksi veden kertyminen kehoon. Tutkimus julkaistiin American Journal of Clinical Nutrition -lehdessä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa. Vaiva on harvinainen alle 50-vuotiailla, mutta yleistyy nopeasti iän myötä. Kuusikymppisistä sitä potee muutama sadasta, mutta yli 80-vuotiaista jo joka kymmenes.Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Clinical Nutrition 2021;113:695–705)https://doi.org/10.1093/ajcn/nqaa311

(000.000) 2021 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Juttu sisältää loogisen ja tunnetun asian.

Siksi vanhusten hoidossa sydämelle tärkeitä ravinteita (Mg, Se, D, E, Omega3, B vit.) tulisikin antaa "lääkkeenomaisesti" ruuan lisänä. Myös kuitua tulee antaa kapseleina, koska sitäkin vanhustaen ravinnosta puuttuu lähes järjestään.

Vanhuksia ei voi pakottaa syömään, mutta he ovat hyvin kouliintuneita ottamaan pillereitä. 

Toinen lukunsa on se, että usein vanhusten ruoka kotona ja laitoksissa on ravinne- ja kuitutiheydeltään ala-arvoista "mehukeiton" tasoista ja parhaimmillaankin prosessoitua einesruokaa, jossa tyhjien kalorien ja lisäaineiden määrät ovat suuria mutta hivenravinteiden , jopa valkuaisen määrät riittämättömiä, entsyymeistä puhumattakaan. 

Veli-Jussi "Vessi" Jalkanen

Sisältö jatkuu mainoksen alla