Anabolisia steroideja lihasten kasvattamiseen käyttävät ovat suurentuneessa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tuoreiden tulosten perusteella steroidien käyttö voi myös vahingoittaa sydänlihasten toimintaa. Osa vaikutuksista saattaa myös jäädä pysyviksi, vaikka käytön lopettaisi.Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu samankaltaisia muutoksia, mutta nyt julkaistut tulokset perustuvat suurempaan aineistoon ja pitempään seurantaan kuin yksikään aikaisempi tutkimus.

Tutkimukseen osallistui 140 yhdysvaltalaista voimailijaa, joista 86 oli käyttänyt anabolisia steroideja vähintään kahden vuoden ajan sekä 54 verrokkia, jotka eivät olleet käyttäneet niitä koskaan. Osallistujat olivat 34–54-vuotiaita. Osallistujien sydänten ultraäänikuvaukset paljastivat anabolisia steroideja käyttävien sydämen vasemman kammion toiminnassa heikkenemistä sekä diastolisessa että systolisessa vaiheessa. Muutokset vaikuttavat sydämen kykyyn pumpata riittävästi verta.
Vasemman kammion muutokset olivat erityisen selviä osallistujilla, jotka käyttivät anabolisia steroideja myös tutkimuksen aikana. Systolisen vaiheen heikentymää ei puolestaan havaittu enää osallistujilla, jotka olivat lopettaneet käytön.
Tutkijat tarkastelivat lisäksi osallistujien sepelvaltimoita tietokonekerroskuvauksella ja havaitsivat samansuuntaisia ongelmia. Anabolisia steroideja käyttävien sepelvaltimoissa oli kuvausten perusteella selvästi enemmän ateroskleroosia, mikä merkitsee suurentunutta riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Ateroskleroosia oli sitä enemmän mitä pitempään steroidien käyttö oli jatkunut.

Havainnot viittaavat vahvasti siihen, että anabolisten steroidien pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa sydäntä ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Huomionarvoista on myös se, että tutkimukseen osallistuneet eivät olleet ammattilaisia vaan harrastajapainonnostajia ja -voimailijoita. Tutkijat kehottavatkin lääkäreitä ottamaan anaboliset steroidit huomioon hoitaessaan nuoria ja keski-ikäisiä miehiä, joilla on sydämen vasemman kammion poikkeamia.Anaboliset steroidit ovat miessukuhormonin eli testosteronin tapaan vaikuttavia hormonivalmisteita. Ne auttavat varsinkin lihasmassan kasvattamisessa, mutta haittavaikutuksena niitä käyttävillä esiintyy mm. mielialan ailahtelua, masennusta, raivokohtauksia ja aggressiivisuutta, impotenssia, aknea ja muita iho-ongelmia sekä maksan toiminnan häiriintymistä. Steroidit lisäävät myös sydänkohtausten vaaraa, nostavat verenpainetta ja huonontavat kolesterolitasoja.
Suomessa noin 2 prosenttia 25–34-vuotiaista miehistä on käyttänyt anabolisia steroideja tai muita dopingaineita elämänsä aikana.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;135:1991–2002)http://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.026945

(201766)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.