Anabolisia steroideja lihasten kasvattamiseen käyttävät ovat suurentuneessa vaarassa sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Tuoreiden tulosten perusteella steroidien käyttö voi myös vahingoittaa sydänlihasten toimintaa. Osa vaikutuksista saattaa myös jäädä pysyviksi, vaikka käytön lopettaisi.Myös aiemmissa tutkimuksissa on havaittu samankaltaisia muutoksia, mutta nyt julkaistut tulokset perustuvat suurempaan aineistoon ja pitempään seurantaan kuin yksikään aikaisempi tutkimus.

Tutkimukseen osallistui 140 yhdysvaltalaista voimailijaa, joista 86 oli käyttänyt anabolisia steroideja vähintään kahden vuoden ajan sekä 54 verrokkia, jotka eivät olleet käyttäneet niitä koskaan. Osallistujat olivat 34–54-vuotiaita. Osallistujien sydänten ultraäänikuvaukset paljastivat anabolisia steroideja käyttävien sydämen vasemman kammion toiminnassa heikkenemistä sekä diastolisessa että systolisessa vaiheessa. Muutokset vaikuttavat sydämen kykyyn pumpata riittävästi verta.
Vasemman kammion muutokset olivat erityisen selviä osallistujilla, jotka käyttivät anabolisia steroideja myös tutkimuksen aikana. Systolisen vaiheen heikentymää ei puolestaan havaittu enää osallistujilla, jotka olivat lopettaneet käytön.
Tutkijat tarkastelivat lisäksi osallistujien sepelvaltimoita tietokonekerroskuvauksella ja havaitsivat samansuuntaisia ongelmia. Anabolisia steroideja käyttävien sepelvaltimoissa oli kuvausten perusteella selvästi enemmän ateroskleroosia, mikä merkitsee suurentunutta riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Ateroskleroosia oli sitä enemmän mitä pitempään steroidien käyttö oli jatkunut.

Havainnot viittaavat vahvasti siihen, että anabolisten steroidien pitkäaikainen käyttö voi vahingoittaa sydäntä ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Huomionarvoista on myös se, että tutkimukseen osallistuneet eivät olleet ammattilaisia vaan harrastajapainonnostajia ja -voimailijoita. Tutkijat kehottavatkin lääkäreitä ottamaan anaboliset steroidit huomioon hoitaessaan nuoria ja keski-ikäisiä miehiä, joilla on sydämen vasemman kammion poikkeamia.Anaboliset steroidit ovat miessukuhormonin eli testosteronin tapaan vaikuttavia hormonivalmisteita. Ne auttavat varsinkin lihasmassan kasvattamisessa, mutta haittavaikutuksena niitä käyttävillä esiintyy mm. mielialan ailahtelua, masennusta, raivokohtauksia ja aggressiivisuutta, impotenssia, aknea ja muita iho-ongelmia sekä maksan toiminnan häiriintymistä. Steroidit lisäävät myös sydänkohtausten vaaraa, nostavat verenpainetta ja huonontavat kolesterolitasoja.
Suomessa noin 2 prosenttia 25–34-vuotiaista miehistä on käyttänyt anabolisia steroideja tai muita dopingaineita elämänsä aikana.

Tutkimus julkaistiin Circulation-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;135:1991–2002)http://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.026945

(201766)

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.