Antibiootit paikallaan pihti- ja imukuppisynnytysten jälkeen – vähentää äitien infektioita
Yksittäinen annos antibiootteja pihti- tai imukuppisynnytyksen jälkeen pienentäisi äidin infektioriskiä huomattavasti, tuore tutkimus osoittaa. Antibioottihoidon tulisikin kuulua osaksi näiden synnytyspotilaiden hoitoa, asiantuntijat suosittavat. Arvostetussa Lancet-lehdessä julkaistu tutkimus on ensimmäinen laadukas selvitys aiheesta.Tutkimukseen osallistui 3 400 pihtien tai imukupin avulla synnyttänyttä naista, jotka satunnaistettiin saamaan yksi gramman annos amoksisilliinia ja klavulaanihappoa tai lumevalmistetta kuuden tunnin sisällä synnytyksestä. Tulosten perusteella antibiootteja saaneista naisista 11 prosentilla todettiin tai epäiltiin infektiota kuuden viikon sisällä synnytyksestä, kun lumevalmistetta saaneilla infektioita oli 19 prosentilla. Myös välilihan haavan tulehdukset, kivut ja haavan ongelmat olivat heillä vähäisempiä.Verrattuna tavalliseen alatiesynnytykseen pihti- ja imukuppisynnytyksissä äidin sukupuoli- ja virtsaelimet altistuvat helpommin bakteereille, minkä lisäksi synnytykset kestävät pitempään ja äideille tehdään enemmän tutkimuksia. Nämä kaikki suurentavat infektioriskiä.Tutkijat laskivat, että ennaltaehkäisevän antibioottiannoksen ansiosta synnyttäneiden naisten antibioottihoidot kokonaisuudessaan jopa vähentyisivät. Jokaista sataa ennaltaehkäisevää annosta kohden estyisi 168 myöhemmin annettua annosta, he arvioivat.Tutkimusta Lancetissa kommentoivat asiantuntijat pitävät tuloksia riittävän vakuuttavina, jotta pihti- ja imukuppisynnytyksen jälkeisiä hoitokäytäntöjä kannattaisi muuttaa tutkimuksen tulosten mukaisiksi.Imukuppia tai synnytyspihtejä käytetään nopeuttamaan normaalissa asennossa olevan sikiön syntymistä tilanteissa, joissa synnytys on pysähtynyt esimerkiksi äidin väsähtämisen vuoksi. Pihtien sijaan Suomessa käytetään yleensä imukuppia. Imukuppi kiinnittyy sikiön päähän alipaineella eikä aiheuta vauvalle haittoja. Suomessa imukuppia käytetään noin 9 prosentissa synnytyksistä.Uutispalvelu Duodecim(Lancet 2019;393:2395–2403)https://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(19)30773-1
(2019618) 2019 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
