reuma, jalkakipu
Kuva Shutterstock

Nivelkipu ja -jäykkyys on reuman ensioire mutta niin on monen muunkin sairauden. Lue miten vaivat voi erottaa toisistaan.

Reumasairauksissa tulee yleensä turvotusta pieniin niveliin. Aamulla on jäykkyyttä varsinkin jalkaterien tai sormien nivelissä tai selkärangassa. Tärkein oire on kuitenkin kipu: noin 70 prosenttia reumatautidiagnoosin saavista hakeutuu ensin lääkäriin nivelkivun takia.

Muutkin kuin reumasairaudet voivat aiheuttaa kehoon yleistulehduksen ja niveliin jäykkyyttä. Samanlaisia oireita voi kuulua aineenvaihduntasairauksiin, kuten diabetekseen tai kilpirauhasen vajaatoimintaan. Reuman oireena tulevan jäykkyyden erottaa siitä, että se tuntuu erityisesti levon jälkeen. Selkärankareumassa kipu ja jäykkyys herättää jo yöllä. Selän oireet helpottuu, kun vuoteesta lähtee liikkeelle.

–Reuman tunnistamiseen voi johtaa myös jokin yleisoire, kuten lämpöily, painon lasku tai tietynlainen ihottuma, dosentti Riitta Luosujärvi sanoo.

Harvinaisempia oireita ovat koko kasvojen, käsivarren tai jalan turpoaminen. Suuhun tai sukupuolielimien limakalvoille voi myös tulla haavaumia.

Mummollani oli reuma. Saanko minäkin sen?

Reuman syntymekanismeja ei tunneta tarkasti, ja sen syistä on erilaisia näkemyksiä. Etenkin luontaistuotteiden ja ravintolisien parissa työskentelevät väittävät taustalla olevan puutostiloja, jotka paranevat oikeanlaisella ravinnolla ja lisäravinteilla.

– Tällaiselle väitteelle ei ole tieteellistä pohjaa. Reuman puhkeamisessa on kyse on elimistön häiriintyneestä immunologisesta prosessista, johon vaikuttaa moni tekijä, Luosujärvi kertoo.

Tutkimuksissa on löydetty sairastumisriskiä lisääviä seikkoja. Esimerkiksi geeniperimä vaikuttaa aivan kuten diabeteksen tai syövänkin puhkeamiseen.

–Jos sopivan sukutaustan omaava altistuu haitallisille ympäristötekijöille, hänen elimistössään voi käynnistyä immunologinen prosessi, joka johtaa reuman puhkeamiseen, Luosujärvi selittää.

Tupakansavu ja jotkin kemikaalit lisäävät riskiä sairastua. Kampaajat käyttävätkin nykyään suojahansikkaita hiusvärejä levittäessään, sillä etenkin vaalentavien hiusvärien kemikaalit altistavat nivelreumalle. Asvalttityöntekijöillä ei ole mitään suojaa ja heillä on yhä 50-kertainen riski sairastua nivelreumaan — todennäköisesti juuri kemikaalien vuoksi.

Myös kova stressi lisää reuman puhkeamisen riskiä. Luosujärvi kuvailee, että sietokyvyn ylittävä stressi tekee ”reikiä elimistön suojamuuriin”, joka ehjänä estäisi reuman kaltaisia taudinaiheuttajia pääsemästä läpi, mutta voimakkaassa stressissä taudinaiheuttajat pääsevät noista ” reiistä sisään” ja voivat siten käynnistää sairauksia.

– Joskus stressi nopeuttaa muutenkin puhkeamassa olevien sairauksien ilmaantumista, Luosujärvi sanoo.

Tutulla puhkesi nivelreuma flunssan jälkeen. Miksi?

Aikaisemmin sairastetut infektiot voivat liittyä reuman tai muun autoimmuunitaudin puhkeamiseen. Myös suun terveys vaikuttaa siihen, pääseekö tulehtuneilta limakalvoilta elimistöön viruksia ja bakteereja.

Hormoneista etenkin naishormonilla on selvästi vaikutusta taudin puhkeamiseen, vaikka tarkkaa mekanismia ei vielä tiedetä. Myös D-vitamiinin puutos voi altistaa.

Sattumallakin on sijansa prosessissa: reuman puhkeamiseen johtavan immunologisen reaktion voi käynnistää esimerkiksi punkinpuremasta saatu borreliainfektio tai autokolarista saadut vauriot.

– Näiden kaikkien asioiden tiedetään liittyvän reuman syntyyn. Vielä ei kuitenkaan tunneta tarkkaan sitä geneettistä virhettä, joka ohjaa joidenkin ihmisten elimistöä reagoimaan näin, Luosujärvi toteaa.


Reumakoe oli negatiivinen. Voiko kyse silti olla reumasta?

Sairauden selvittely on hyvä aloittaa yleislääkärin, vaikka työterveyslääkärin, vastaanotolta. Tarkan ja huolellinen havainnoivan kliinisen tutkimuksen jälkeen usein otetaan verikokeita. Reuma voi laskea hemoglobiinia. Lasko eli senkka kertoo, onko elimistössä ollut tulehdus pari viikkoa sitten. CRP taas paljastaa onko tulehdus tuore. Lievä tulehdus ei välttämättä nosta kumpaakaan arvoa, äkäisestä taas molemmat voivat olla koholla.

Verikokeet ovat vain osa diagnoosia. Ne antavat kuitenkin lääkärille viitteitä siitä, mistä tautimuodosta voi olla kysymys. Esimerkiksi SLE:ssä (systeeminen Lupus) Lasko yleensä nousee mutta CRP ei.

Jos on nivelessä on turvotusta, verestä tutkitaan myös klassinen reumatekijä (RF) tai sitrulliinivasta-aineet (CCP).

Reumatekijä löytyy vain kahdella kolmesta nivelreumaa sairastavasta. Osalla niveltulehdusta sairastavista minkään verikokeen tulos ei ole poikkeava.

– Nivelreuman tunnistamisessa tärkeintä on symmetrinen tulehdus eli turvotusta on kehon molemmilla puolilla samoissa nivelissä, Luosujärvi kuvailee.

Jos tutkimuksiin ei pääse nopeasti, kuumottavista ja punoittavista nivelistä kannattaa ottaa kuvia kännykkäkameralla. Ne voi sitten näyttää lääkärille. Myös satunnaisista kivuista ja niveltulehduksista, kuten kihtikohtauksista, voi olla hyvä pitää päiväkirjaa. Oirepäiväkirjan täyttäjäksi ei kuitenkaan pidä juuttua.

Kyse on kroonisista sairauksista, joissa tärkeitä ovat pitkäaikaiset oireet ja suuret linjat. Jos oireet voi unohtaa, ne saakin unohtaa.

Nivelkipuni eivät olleetkaan reumaa. Saan kai silti apua?

Joskus nivelkivuille ja jopa niveltulehduksille ei löydy selvää syytä. Silloin lähdetään sulkemaan pois harvinaisempiakin syitä. Reumatautien luetteloista löytyy kymmeniä tautinimikkeitä, ja seassa on muitakin kuin tulehduksellisia reumasairauksia. Esimerkiksi monien reumaksi mieltämää fibromyalgiaa ei pidetä tulehduksellisena reumasairautena, vaan se on krooninen kipuoireyhtymä. Sitä ei hoideta reumalääkkeillä vaan hyvällä yleiskunnon vahvistavalla liikunnalla ja muilla kivunhoidon menetelmillä.

— Ei niveltulehduspotilasta hylätä, vaikka diagnoosiin ei päästäisikään. Lääkäri vain tekee lisätutkimuksia. Kun oireita seuraa sama lääkäri, hän ja potilas oppivat ymmärtämään toisiaan, Riitta Luosujärvi sanoo.

Joskus hoito aloitetaan ennen diagnoosia, jos näyttää, että reumatauti saattaa olla kehittymässä. Silloin taudin puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä lievällä reumalääkkeellä, kuten Oxikloriinilla.

Lue lisää: Nivelreuma - yleisin tulehduksellinen reumasairaus, Käypä hoito -suositus


REUMASTA KERTOO

  •     kipu nivelissä, jopa yöllä
  •     pienten nivelten symmetrinen turvotus
  •     jäykkyys levon jälkeen jalkaterän tai sormien nivelissä tai selkärangassa
  •     lämpöily
  •     painon lasku
  •     ihottuma
  •     kasvojen, käsivarren tai jalan turpoaminen
  •     haavaumat suussa tai sukupuolielimissä.

Asiantuntija: Riitta Luosujärvi, dosentti, kehittämispäällikkö Reumatalo.fi

Vierailija

Aamulla arat jalat. Onko se reumaa?

Suoliston väärä bakteerikanta on oireiden taustalla. Oireista pääsee moni eroon oikealla ruokavaliolla. Lääkärien tietotaso suolistosta on surkealla tasolla. Tieto suolistosta on yleisesti ottaen vajaata. Ihminen tuntee kosmoksen paremmin kuin suoliston. Ruoka on lääke. Lääkärikoulutuksessa ei ole ravitsemusta paria viikkoa enempää ja näinollen lääkärit eivät pysty kartoittamaan potilaansa ravitsemustilaa. Mitään vitamiini- tai hivenainemittauksia ei yleensä edes tehdä. Voiko ruokavalio...
Lue kommentti
Sisko

Aamulla arat jalat. Onko se reumaa?

Itselläni otettiin parisen vuotta sitten työterveydessä reumakoe. Soittelin tuloksesta ja puhelimessa oli sairaanhoitaja, joka kertoi arvoni olleen todella korkean. Kysyin, mitä se tarkoittaa ja hoitaja vastasi hetken hiljaisuuden jälkeen:"Sitä, että sinulla on reuma." Varasin ajan samalle työterveyslääkärille, joka minut oli kokeeseen lähettänyt. Hän kertoi minulle konsultoineensa jotakin asiantuntijaa, ja he olivat nyt yhdessä tulleet siihen tulokseen, että kyseessä oli satunnaislöydös ja...
Lue kommentti
Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Olen 23-vuotias hoikka nainen, joka kärsii jatkuvista vatsavaivoista ja valtavan voimakasäänistä vatsan murinasta. Laktoosi-intoleranssi on todettu lapsena. Kaikkia mahdollisia ruokavalioita on kokeiltu, ja nytkin on laktoositon ja gluteeniton ruokavalio. Ylä- ja alavatsa on tähystetty, mutta mitään poikkeavaa ei ole löytynyt. Murina on niin voimakasta, että kuuluu kymmenien metrien päähän. Vaivat rajoittavat pahasti elämää, kun ei kehtaa kotoa enää lähteä juuri mihinkään. Mitään syytä vaivaan ei löydy. Miksei?

Vatsavaivat, joiden taustalta ei asianmukaisista tutkimuksista huolimatta löydy sairautta luokitellaan toiminnallisiksi vaivoiksi. Se tarkoittaa, että suolen toiminta on jollain lailla poikkeavaa mutta syytä ei voida osoittaa. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ominaisuus. Osa ihmisistä on luonnostaan herkkävatsaisia.

Heidän elimistönsä reagoi stressiin tai muihin poikkeustiloihin suolisto-oireilla. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) on tavallisin toiminnallinen vatsavaiva. Siihen liittyy tyypillisesti vatsan turvottelua, paikkaa vaihtavia vatsakipuja ja vaihtelevaa suolen toimintaa.

Toiminnallisten vatsavaivojen hoidossa tärkeintä on noudattaa terveellisiä elintapoja eli minimoida stressi, pyrkiä säännölliseen vuorokausirytmiin, huolehtia riittävästä unesta, harrastaa liikuntaa ja syödä terveellisesti ja monipuolisesti. Tiettyjen imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien vähentäminen ruokavaliossa auttaa hillitsemään suolikaasun muodostumista, ja moni saa tästä avun. Ummetusta, ripulia, suolikaasujen ylimääräistä muodostusta ja vatsakipuja voidaan tarvittaessa hoitaa lääkkeillä, mutta toiminnallisissa vatsavaivoissa näiden käyttö tulisi rajoittaa tilapäiseksi.
 

Tove Laivuori

yleislääketieteen erikoislääkäri.

Kysy asiantuntijalta

Onko sinulla kysyttävää Hyvän terveyden asiantuntijoilta? Lue lisää Kysy asiantuntijalta –sivulta.

Kuva Shutterstock
Kuva Shutterstock

Liian korkean verenpaineen kanssa eläminen on hengenvaarallista. Onneksi paineiden tasaamiseen on keinoja.

1. Milloin korkea verenpaine muuttuu verenpainetaudiksi?

Verenpainetaudista puhutaan, kun verenpaine on toistuvissa mittauksissa noin 140/90 elohopeamillimetriä tai tämän yli. Kotimittauksissa tämä vastaa arvoa 135/85. Jos selkeää tulosta ei saada, tutkittava voi pitää vuorokauden ajan verenpainetta rekisteröivää laitetta.

2. Mistä verenpainetauti johtuu?

Kohonnen verenpaineen taustalla voivat vaikuttaa perinnöllisten seikkojen lisäksi elämäntapatekijät, kuten stressi, runsas suolan käyttö, ylipaino, tupakointi, reipas alkoholin juominen tai liikunnan vähäisyys. Myös tulehduskipulääkkeiden runsas napsiminen ja joillakin vähäinenkin lakritsin syöminen

voi nostaa verenpainetta. Iän myötä verisuonet menettävät kimmoisuuttaan ja ylä- ja alapaineen välinen ero, niin sanottu pulssipaine, kasvaa. Joskus verenpainetta kohottavat sairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta.

3. Kuinka nopeasti verenpainetauti vaurioittaa?

Korkea verenpaine voi aiheuttaa välittömänkin hengenvaaran, mutta yleensä vaikutukset tulevat vuosien saatossa. Joskus sairauden ensimmäinen oire saattaa olla sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö, kuten aivoverisuonitukos tai aivoverenvuoto, mutta useimmiten tauti on oireeton. Jotkut valittavat päänsärkyä tai huimausta. Kun verenpainetauti saadaan hoidettua, monet kokevat olonsa paremmaksi.

Nykyään verenpainelääkitys pyritään lisävaurioiden välttämiseksi aloittamaan mahdollisimman vikkelästi.

4. Mitkä elimet ovat vaarassa verenpainetaudissa?

Aivot, sydän, munuaiset ja silmät. Silmänpohjan kovettuneet verisuonet saattavat ratkeilla ja tihkuttaa verta, jolloin näkökyky voi heikentyä pysyvästikin. Aivojen pieniin verisuoniin tulee hauraita kohtia ja pullistumia, jotka saattavat repeytyä. Syntyy vuotoja ja tukoksia. Myös verenvirtaus aivojen valkeassa

aineessa heikkenee, mikä kasvattaa Alzheimerin taudin riskin kymmenkertaiseksi. Munuaisten verisuonten vaurioituminen voi johtaa pahimmillaan munuaisten vajaatoimintaan ja keinomunuaishoitoon, dialyysiin. Verenpaineen murjoma sydänlihas saattaa jäädä vajaatoimintaiseksi, jolloin se ei enää jaksa pumpata verta kunnolla eteenpäin, myös rytmihäiriöt yleistyvät.

5. Korjaantuvatko elimistön vauriot, kun paine saadaan alas?

Syntyneitä vaurioita ei voida enää korjata, mutta uusien vaurioiden, kuten aivoverenkiertohäiriöiden syntyminen estyy.

6. Kuinka verenpainetautia hoidetaan?

Ruokavaliossa kannattaa suosia pehmeitä rasvoja, kuitupitoisia marjoja, kasviksia ja hedelmiä sekä hillitä suolan käyttöä tai siirtyä mineraalisuolaan. Myös liikunta, hyvä uni ja rentoutuminen on tärkeää. Aina elämäntapojen korjaaminen ei yksin riitä laskemaan verenpainetta ja silloin tarvitaan myös lääkitystä. Lääkitys aloitetaan, jos verenpaine on yli 140/90 elohopeamillimetriä 4–6 kuukauden elämäntaparemontin jälkeen tai joskus aiemminkin. Lääkityksen teho paranee selvästi, jos tekee samaan aikaan elämäntapamuutoksia. Verenpaine saadaan putoamaan eri keinoja ja lääkkeitä yhdistelemällä.

Asiantuntijat: Risto O. Roine, neurologian professori, Aivoliiton ylilääkäri. Päivi Korhonen, yleislääketieteen professori, Suomen Verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja. Marja Ruuti, laillistettu ravitsemusterapeutti.

Vierailija

Keittääkö painekattila? Näin tasaat paineita

Korkea verenpaine ei ole itsenäinen sairaus, vaan oire niinkuin on esimerkiksi kuume. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä selvittää oireen aiheuttaja. Aikuisista suomalaisista noin kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine ja verenpainelääkkeitä käyttää noin miljoona suomalaista. Liika natrium (yksi syy tusinasta, joka voi nostaa verenpainetta) ei kerry elimistöön vaan poistuu virtsan mukana. Siis normaalisti, kun elimistö on tasapainossa. Näin ei käy jos noudattaa virallisterveellistä (liikaa...
Lue kommentti