Nykyisin tunnetaan ainakin 50 geenimuotoa, jotka altistavat niitä kantavat sepelvaltimotaudille. Tuoreen tutkimuksen mukaan geneettisesti alttiiden ei kuitenkaan kannata lannistua, sillä he voivat pienentää riskejään omaksumalla terveellisiä elintapoja.

Tutkimuksen perusteella korkeassa geneettisessä sairastumisvaarassa olevat sairastuvat lähes kaksi kertaa todennäköisemmin kuin henkilöt, joiden perinnöllinen riski on pieni. Heidän sairastumisriskinsä oli kuitenkin jopa 50 prosenttia pienempi, jos he olivat omaksuneet keskeisiä terveelliseksi tiedettyjä elämäntapoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että geneettisesti suuressa vaarassa olevista ja epäterveellisesti elävistä 10 prosenttia sairastuu sepelvaltimotautiin kymmenen vuoden sisällä, kun terveellisemmin elävistä sairastuu vain 5 prosenttia.

Tutkimuksen tulokset ovat tervetullut osoitus elämäntapojen merkityksestä sepelvaltimotaudin ehkäisyssä myös potilailla, joiden riski sairastua on suuri geneettisen alttiuden vuoksi.

Tulokset julkaistiin New England Medical Journalissa, ja ne perustuvat yhteensä yli 55 000 osallistujan terveystietoihin. Tiedot koottiin kolmesta tutkimuksesta.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2016;DOI:10.1056/NEJMoa1605086)
http://dx.doi.org/10.1056/NEJMoa1605086

Eteisvärinä-rytmihäiriö kehittyy miehille noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin naisille, tuore eurooppalaistutkimus osoittaa. Miehillä sairastumiset yleistyvät 50. ikävuoden jälkeen ja naisilla vasta 60-vuotiaana.

Tulokset julkaistiin Circulation-lehdessä, ja ne perustuvat neljään eri tutkimukseen osallistuneen 80 000 potilaan terveystietoihin. Yksi tutkimuksista oli suomalainen FINNRISKI-tutkimus.Miesten eteisvärinäriski oli naisten riskiä suurempi lähes koko seurantojen ajan. Iän myötä erot kuitenkin tasoittuivat, ja 90-vuotiaana sekä naisista että miehistä noin neljännes oli sairastunut. Eteisvärinään sairastuneet menehtyivät 13–28-vuotisten seurantojen aikana lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit.
Eteisvärinäriskiä suurensivat tutut ja perinteiset sydänriskitekijät kuten tupakointi, korkea verenpaine ja ylipaino. Ylipaino suurensi sairastumisriskiä naisilla, mutta etenkin miehillä. Korkea kokonaiskolesteroli liittyi puolestaan pienempään eteisvärinäriskiin varsinkin naisilla, mikä on yllättävä havainto. Tältä osin tuloksia kannattaa tulkita varoen ennen lisätutkimuksia.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:1588–1597)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.117.028981

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tutkijat ovat onnistuneesti parantaneet sydämen vajaatoiminnan menetelmällä, joka saa sydänlihaksen korjaamaan itseään. Hiirikokeeseen perustuvasta havainnosta on vielä pitkä matka käytännön hoitoihin, mutta tulokset ovat lupaava viittaus niiden mahdollisuudesta.

Nature Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat keskittyivät sydänsolujen uudiskasvua estävän Hippo-signaalinvälitysreitin hiljentämiseen. Hippo-reitin hiljentämisen vaikutuksia tutkittiin hiirillä, joille oli aiheutettu sydämen vajaatoiminta. Kyseisen reitin on tutkimuksissa havaittu aktivoituvan sydämen vajaatoiminnan yhteydessä.Hippo-reitin vaimentaminen osoittautui erittäin tehokkaaksi, sillä hiirten sydänlihasten toiminta palautui terveiden verrokkihiirten tasolle kuudessa viikossa, tutkijat havaitsivat. Tämä johtui pitkälti sydänlihaksen solujen uudiskasvusta, mutta Hippo-reitin hiljentäminen näytti myös vähentävän sydänlihaksen arpeutumista vaurion jälkeen.
Tutkijaryhmän havainnot ovat mielenkiintoinen osoitus aiemmin tunnistamattomasta keinosta, jolla sydän pystyy korjaamaan itseään, mutta ne saattavat myös avata oven tuleville korjaaville hoidoille. Noin puolet sydämen vajaatoimintaan sairastuvista menehtyy viiden vuoden sisällä diagnoosista, joten tällaisille hoidoille olisi suuri tarve. Viime vuosina on myös kehitetty menetelmiä, joilla sydämen pumppauskykyä saadaan palautettua suonensisäisesti annettavilla kantasoluhoidoilla.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.
Uutispalvelu Duodecim
Nature 2017;DOI:10.1038/nature24045https://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature24045.html

(20171017) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.