Keinoputkihedelmöityksellä ja varsinkin siittiön mikroinjektiolla alkunsa saaneilla lapsilla todetaan älyllinen kehitysvammaisuus hieman todennäköisemmin kuin ikätovereilla. Riski ei ole yksilötasolla kovin suuri, mutta se on silti hyvä huomioida.Tiedot käyvät ilmi Pediatrics-lehdessä julkaistusta rekisteritutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuosina 1994–2002 syntyneitä australialaisia. Lapsia oli yhteensä 210 000, ja heitä seurattiin kahdeksanvuotiaaksi saakka.Analyysin perusteella älyllinen kehitysvammaisuus oli jonkin verran yleisempää lapsilla, jotka olivat syntyneet hedelmöityshoidoilla. Riski havaittiin etenkin lapsilla, jotka olivat syntyneet hyvin ennenaikaisina. Siittiön mikroinjektiomenetelmällä alkunsa saaneiden riski oli tässä aineistossa suurempi kuin koeputkihedelmöityksellä syntyneiden. Riski havaittiin sekä kaksosraskauksissa että yksilapsisissa.Australialaisten havainnot vahvistavat näyttöä hedelmöityshoitoihin liittyvästä älyllisen kehitysvammaisuuden riskistä. Käytännössä riski on kuitenkin vähäinen. Tutkijat myös huomauttavat, että nykymenetelmillä riski saattaa myös olla pienempi kuin tämän aineiston perusteella näyttää. Suomessa hedelmöityshoitojen avulla syntyy noin 2 500 lasta vuosittain. Hoitoihin liittyy hieman suurentunut ennenaikaisen synnytyksen, sikiön pienipainoisuuden ja rakennepoikkeavuuksien riski. Itse hedelmöityshoitojen ja niissä käytettyjen menetelmien lisäksi osa riskistä todennäköisesti liittyy myös niihin naisen tai miehen ominaisuuksiin, jotka ovat aiheuttaneet hedelmättömyyttä.Uutispalvelu Duodecim(Pediatrics 2018;142: e20181269)http://pediatrics.aappublications.org/content/142/6/e20181269

(20181210) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla