Hyvässä fyysisessä kunnossa olevat keski-ikäiset naiset säästyvät dementialta huomattavasti todennäköisemmin kuin huonommassa kunnossa olevat. Ero on huomattava jopa verrattuna kohtalaisessa fyysisessä kunnossa oleviin, Neurology-lehden julkaisemat tulokset osoittavat. Tulokset perustuvat 191 keskimäärin 50-vuotiaan ruotsalaisnaisen 44-vuotiseen seurantaan.
Tutkimuksen alussa kuntotestin perusteella hyvässä fyysisessä kunnossa olleista ainoastaan 5 prosenttia sairastui dementiaan seurannan aikana, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa ryhmissä. Testin perusteella kohtalaisessa kunnossa ollesta sairastui 25 prosenttia, huonokuntoisista 32 prosenttia ja testin keskeyttäneistä 45 prosenttia, tulokset osoittivat.Silloinkin, kun hyväkuntoinen naisen sairastui dementiaan, hän sai diagnoosin keskimäärin 11 vuotta myöhemmin kuin kohtalaisessa kunnossa olevat. Tämä tarkoitti diagnoosia keskimäärin 90-vuotiaana.

Tutkijat korostavat, ettei tutkimuksen perusteella voi sanoa, että dementiariski pieneni vain ja ainoastaan keski-iän hyvän fyysisen kunnon takia, mutta samaan viittaavia tuloksia on saatu aiemmissakin tutkimuksissa. Tulokset viittaavatkin siihen, että fyysisestä kunnostaan keski-iässä huolehtimalla voi mahdollisesti pienentää riskiään sairastua dementiaan tai ainakin lykätä sen alkamista. Dementiaa sairastaa noin 190 000 suomalaista, mutta monilla on varsinaista dementiaa lievempää muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymää. Muistisairaudet ovat yleistyneet huomattavasti ja jatkavat yleistymistä jatkossakin. Koko maailmassa on tällä hetkellä arviolta 50 miljoonaa muistisairasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018)http://www.neurology.org/

(2018314) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aspiriinin sydänhyödyt riippuvat potilaan koosta – pieni annos ei auta suurta potilasta

Aspiriinin sydänhyödyt riippuvat potilaan koosta – pieni annos ei auta suurta potilastaLancet-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat 75–100 mg päiväannosten ehkäisevän sydänoireita alle 70-kiloisilta, mutta sitä suuremmat eivät saa lääkkeistä apua. Yli 70-kiloisista miehistä peräti 80 prosenttia ja naisista 50 prosenttia saattaa syödä 75–100 mg:n annoksia turhaan, tutkijat havaitsivat. Asetelma kääntyi toiseksi, kun analyysissa keskityttiin suurempiin, yli 325 mg:n annoksiin. Tällöin hyödyt näkyivät vain yli 70 kiloa painavilla. Väärän suuruinen annos ei ollut ainoastaan tehoton, sillä osalle potilaista se aiheutti myös terveyshaittoja ja mahdollisesti jopa suurensi riskiä menehtyä seurannan aikana. Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne vahvasti viittaavat siihen, etteivät sydänoireiden ehkäisyyn tarkoitetut asetyylisalisyylihappolääkitykset ole tehokkaita, jos annostuksessa ei huomioida potilaan kokoa. Tärkeää näyttäisi olevan potilaan pituus ja lihasmassa, ei siis painoindeksillä mitattava lihavuus.Tulokset perustuvat kymmenen aiemman tutkimuksen ja lähes 120 000 potilaan tietoihin.Uutispalvelu Duodecim(Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)31133-4)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31133-4

(2018718) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lähes päivittäin jogurttia syövät saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella säästyä korkealta verenpaineelta muita todennäköisemmin. Vaikutus ei tosin ole kovin suuri. Nyt julkaistussa tutkimuksessa hyödynnettiin kolmen suuren terveystutkimuksen aineistoja, ja niiden perusteella jogurttia ainakin viidesti viikossa nauttivat sairastuivat korkeaan verenpaineeseen noin kymmenyksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät jogurttia korkeintaan kerran kuukaudessa. Myös muita maitotuotteita paljon käyttävien verenpaineriskit olivat alhaisemmat. Yhteydet havaittiin 20–30 vuoden seurannassa.Jogurttiin liitetty suotuisa vaikutus havaittiin varsinkin osallistujilla, jotka söivät muutenkin terveellisesti. Heidän riskinsä sairastua korkeaan verenpaineeseen seurannan aikana oli kolmanneksen pienempi kuin osallistujien, jotka eivät syöneet jogurttia ja joiden ruokavalio oli muutenkin epäterveellisempi.Sama tutkijaryhmä osoitti hiljattain jogurtin sopivan myös korkeaa verenpainetta jo valmiiksi poteville. Heillä jogurtin viikoittainen käyttö liittyi pienempään riskiin sairastua sydäninfarktiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Tutkijat eivät tarkalleen tiedä, mikä maidossa ja jogurtissa verenpaineeseen vaikuttaa, mutta muun muassa kalium, magnesium ja kalsium – joita maidossa on runsaasti – voivat laskea verenpainetta. Hapattamalla tehty jogurtti saattaa myös vaikuttaa suoliston bakteerikantojen välityksellä.

Tulokset julkaistiin Journal of Hypertension -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of Hypertension 2018;36:1671–1679)https://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2018/08000/Long_term_yog...

(2018717) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.