Iäkkäiden muisti ja muut kognitiiviset mielentoiminnot näyttäisivät toimivan paremmin kesällä ja syksyllä riippumatta siitä onko heillä dementiaa vai ei. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, vuodenajat saattavat vaikuttaa muistitestien tuloksiin ja mahdollisesti jopa muistisairausdiagnooseihin.Tiedot käyvät ilmi kanadalais-ranskalais-yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, ja sen perusteella kesällä ja syksyllä tehtyjen muistitestien ja talvella tai keväällä tehtyjen muistitestien tuloksissa on noin viiden vuoden ikääntymistä vastaavia eroja. Myös dementia ja lievä kognitiivinen mielentoimintojen heikentymä diagnosoitiin todennäköisemmin talvella ja keväällä. Samoin selkäydinnesteestä mitattavat Alzheimerin tautiin viittaavat biomarkkerit olivat silloin koholla.Yhteydet näkyivät senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin masennus, uni, fyysinen aktiivisuus ja kilpirauhasen toiminta, mitkä olisivat voineet selittää testitulosten eroja. Tutkimukseen osallistui 3 400 yli 70-vuotiasta miestä ja naista.Aiemmissa tutkimuksissa on saatu sekä samanlaisia että ristiriitaisempia tuloksia eivätkä nytkään julkaistut tulokset paljasta, mistä vuodenaikavaihtelu johtuu. Selitystä on etsitty muun muassa valon ja lämpötilan muutoksista sekä elintavoista, mutta selvää syytä ei ole löytynyt. Tulokset antavat joka tapauksessa viitteitä siitä, että muistitestien tulokset saattavat heikentyä tai parantua riippuen siitä, missä vaiheessa vuotta ne tehdään.Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(PLOS Medicine 2018;15:e1002647)https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1002647

(201894) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Avioliitossa ja pitkissä parisuhteissa olevien tiedetään säästyvän monilta sairauksilta muita todennäköisemmin. Nyt tämä on jälleen varmistettu ainakin sydän- ja verisuonitautien sekä aivoverenkiertohäiriöiden osalta. Tuoreessa Heart-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 34 aikaisemman tutkimuksen ja yli kahden miljoonan osallistujan tietoihin.Tulosten mukaan eronneet, ikänsä naimattomana olleet ja leskeytyneet sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin noin 40 prosenttia todennäköisemmin kuin naimisissa olevat. He myös menehtyvät sepelvaltimotautiin, sydänkohtauksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin todennäköisemmin.Noin 80 prosenttia sydän- ja verisuonitaudeista liittyy perinteisiin riskitekijöihin, kuten korkeaan ikään, verenpaineongelmiin, diabetekseen ja tupakointiin, mutta loput 20 prosenttia on epäselvempiä tapauksia. Ainakin osa tästä 20 prosentista voikin tulosten valossa selittyä potilaiden parisuhdetilanteella. Tämä olisi hyvä huomioida, kun sairastumisriskejä arvioidaan.Avioliittoon ja pitkiin parisuhteisiin liittyvää suojavaikutusta on selitetty monilla seikoilla, ja luultavasti se on yhdistelmä useita tekijöitä, jotka yhdessä parantavat potilaan ennustetta. Parisuhteessa elävät mm. hakeutuvat hoitoon varhemmin ja noudattavat hoitojaan paremmin kuin yksin elävät. Lisäksi elintavoissa on usein eroja. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2018-313005)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2018-313005

(2018919) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Uutispalvelu Duodecim esittelee uusimpia lääketieteellisiä tutkimuksia ja niiden tuloksia syyskuusta alkaen viikoittain ilmestyvinä tiiviinä videouutisina. Uutiset pureutuvat myös ajankohtaisiin ja keskustelua herättäviin lääketieteellisiin teemoihin ja tutkimukseen niiden taustalla.Ensimmäisessä uutiskoosteessa tutustutaan Itämeren ruokavalioon ja kuullaan hyvän fyysisen kunnon vaikutuksista keski-ikäisten miesten eliniän ennusteeseen.Videouutiset ilmestyvät keskiviikkoisin ja niitä voi seurata Uutispalvelun YouTube-kanavalla.

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.