Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn on monia keinoja – liikunta yksi parhaista

Liikunta ja siihen yhdistetyt muut toimet ovat tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella tehokkaita keinoja vähentää iäkkäiden kaatumisia. Keinot olisi kuitenkin hyvä valita potilaskohtaisesti, tutkijat kirjoittavat.Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 54 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistoihin ja 42 000 potilaan tietoihin. Tutkimuksissa erilaisia kaatumisten ehkäisyyn tähtääviä keinoja verrattiin tavalliseen hoitoon.
Analyysin perusteella liikunta kuten ohjattu jumppa tai Taiji-harjoittelu ehkäisee kaatumisia jo yksistään, mutta vielä suurempi ehkäisyteho saadaan, jos lisäksi potilaalle tehdään esimerkiksi näkötarkastus ja hänen elinympäristönsä kartoitetaan. Kaatumisista aiheutuvia luunmurtumia, jotka voivat johtaa iäkkäillä liikuntakyvyn pysyvään heikkenemiseen, voidaan ehkäistä luukatoa hillitsevillä lääkityksillä sekä huolehtimalla kalsiumin ja D-vitamiinin saannista.

Kaikille iäkkäille liikunta ei välttämättä sovi ja osalla parantunut liikuntakyky voi jopa lisätä kaatuilua. Tämän vuoksi tutkijat eivät suosita yhtä keinoa kaikille potilaille, vaan kehottavat lääkäreitä miettimään jokaisen potilaan kohdalla erikseen hänelle parhaiten sopivat keinot.65 vuotta täyttäneistä 30–40 % kaatuu ainakin kerran vuodessa ja 80 vuotta täyttäneistä ja laitoshoidossa asuvista joka toinen. Noin joka kymmenes kaatumisista johtaa lonkkamurtumaan tai muuhun vakavaan vammaan, mutta lievemmät loukkaantumiset ovat yleisempiä. Kaatumisille altistavat muun muassa monet sairaudet, lihaskunnon, aistien ja tasapainon heikkeneminen ja jotkin lääkitykset.Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;318:1687–1699)https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2661578

(20171120) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.