Iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn on monia keinoja – liikunta yksi parhaista

Liikunta ja siihen yhdistetyt muut toimet ovat tuoreen tutkimuskatsauksen perusteella tehokkaita keinoja vähentää iäkkäiden kaatumisia. Keinot olisi kuitenkin hyvä valita potilaskohtaisesti, tutkijat kirjoittavat.Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 54 satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistoihin ja 42 000 potilaan tietoihin. Tutkimuksissa erilaisia kaatumisten ehkäisyyn tähtääviä keinoja verrattiin tavalliseen hoitoon.
Analyysin perusteella liikunta kuten ohjattu jumppa tai Taiji-harjoittelu ehkäisee kaatumisia jo yksistään, mutta vielä suurempi ehkäisyteho saadaan, jos lisäksi potilaalle tehdään esimerkiksi näkötarkastus ja hänen elinympäristönsä kartoitetaan. Kaatumisista aiheutuvia luunmurtumia, jotka voivat johtaa iäkkäillä liikuntakyvyn pysyvään heikkenemiseen, voidaan ehkäistä luukatoa hillitsevillä lääkityksillä sekä huolehtimalla kalsiumin ja D-vitamiinin saannista.

Kaikille iäkkäille liikunta ei välttämättä sovi ja osalla parantunut liikuntakyky voi jopa lisätä kaatuilua. Tämän vuoksi tutkijat eivät suosita yhtä keinoa kaikille potilaille, vaan kehottavat lääkäreitä miettimään jokaisen potilaan kohdalla erikseen hänelle parhaiten sopivat keinot.65 vuotta täyttäneistä 30–40 % kaatuu ainakin kerran vuodessa ja 80 vuotta täyttäneistä ja laitoshoidossa asuvista joka toinen. Noin joka kymmenes kaatumisista johtaa lonkkamurtumaan tai muuhun vakavaan vammaan, mutta lievemmät loukkaantumiset ovat yleisempiä. Kaatumisille altistavat muun muassa monet sairaudet, lihaskunnon, aistien ja tasapainon heikkeneminen ja jotkin lääkitykset.Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2017;318:1687–1699)https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2661578

(20171120) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Erilaiset stressin hallitsemiseen ja vähentämiseen tarkoitetut menetelmät voivat tuoreen tutkimuksen mukaan auttaa epilepsiaa potevia vähentämään sairauteensa liittyviä kohtauksia. Tutkimus julkaistiin Neurology-lehdessä.
Tutkimukseen osallistui 66 epilepsialääkityksellä olevaa potilasta, joiden kohtaukset eivät pysyneet kurissa lääkityksestä huolimatta. Osana tutkimusta kaikki potilaat tekivät psykologin opastuksella harjoituksia, joita heidän toivottiin toistavan kahdesti päivässä.
Puolet potilaista sai opastusta rentoutustekniikkaan, jossa hengitysharjoitusten lisäksi lihaksia vuoroin jännitetään ja rentoutetaan. Toinen puolisko toimi verrokkiryhmänä, ja heitä ohjattiin huomion keskittämiseen muun muassa listaamalla päivän tapahtumia.Ennen tutkimusta tutkijat uskoivat rentoutusryhmäläisten hyötyvän harjoituksista verrokkeja enemmän. Kuitenkin kun he vertasivat ryhmiä tutkimuksen päätteeksi, lihasrentoutusryhmäläisten epilepsiakohtausten havaittiin vähentyneen 29 prosenttia, mutta suurin piirtein yhtä suuri muutos havaittiin verrokkiryhmässä.Havainnot olivat hieman yllättäviä, mutta tutkijat uskovat stressinhallinnan parantuneen kummassakin ryhmässä jo psykologikäyntien ansiosta. Myös jokapäiväinen keskittyminen ja oman voinnin ja stressitason seuraaminen todennäköisesti paransivat tilannetta kummassakin ryhmässä.
Epilepsia on aivojen sähköisen toiminnan häiriötila, jonka voivat aiheuttaa erilaiset synnynnäiset ja hankitut tekijät. Epilepsiassa esiintyy toistuvasti kohtauksia, joissa tajunta hämärtyy ja samalla voi esiintyä kouristuksia tai muita oireita. Epilepsiaa sairastaa noin yksi suomalainen sadasta.
Uutispalvelu Duodecim
(Neurology 2018;DOI:10.1212/WNL.0000000000005109)http://n.neurology.org/content/early/2018/02/14/WNL.0000000000005109

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinää hoidetaan yleensä lääkkeillä, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan parempaan tulokseen päästäisiin sydämen sähköistä toimintaa muokkaavalla ablaatiohoidolla. Hyödyt näkyvät vähäisempinä sairaalahoitojaksoina sekä alhaisempana kuolleisuutena.Katetriablaatiossa sydämen sähköistä toimintaa muokataan verisuoniteitse tehtävällä sydämen sisäisellä toimenpiteellä. Operaatiolla eristetään eteislihassäikeitä, jotka sotkevat sydäneteisten sähköistä toimintaa, jolloin sähköinen aktiivisuus säilyy järjestyneenä.Menetelmää on käytetty eteisvärinän hoidossa pitkään, mutta tätä ennen sen paremmuutta suhteessa lääkitykseen ei ole todistettu potilailla, joilla on myös sydämen vajaatoiminta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa tulokset saatiin satunnaistamalla 360 potilasta joko katetriablaatioon tai tavanomaiseen lääkehoitoon. Kaikilla potilailla oli sydämen rytmihäiriötahdistimet.
Runsaan kolmen vuoden seurannan aikana ablaatioryhmäläisistä 28 prosenttia menehtyi, mikä oli selvästi vähemmän kuin lääkitysryhmän 45 prosenttia. Myös sydän- ja verisuonitaudeista johtuva kuolleisuus oli heillä selvästi vähäisempää.

Tulokset ovat ensimmäinen laadukkaaseen aineistoon perustuva osoitus siitä, että ablaatiohoito vähentää sydämen vajaatoimintaa sairastavien eteisvärinäpotilaiden kuolleisuutta enemmän kuin lääkehoito. On silti mahdollista, että tämä ei koske kaikkia potilaita kaikissa tilanteissa. Tämän vuoksi lisätutkimuksia tarvitaan vielä.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Katetriablaation on osoitettu pienentävän aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa.

Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2018;378:417 - 427)http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMoa1707855

(2018221) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.