Laihduttajille on tarjolla lukematon määrä erilaisia dieettejä, mutta tuoreen tutkimuksen valossa niiden välillä ei ole kummoisia eroja. Puolessa vuodessa kaikki dieetit näyttäisivät laihduttavan suurin piirtein saman verran, mutta valtaosalle kilot vähitellen kertyvät takaisin. Olennaista olisikin valita itselleen mieluisa ruokavalio, jota olisi mahdollisimman helppo jatkaa pitkään.BMJ-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 121 laihdutustutkimuksen ja 22 000 osallistujan tietoihin. Tutkimuksissa verrattiin kaikkiaan 14 eri dieettiä kolmeen erilaiseen verrokkiruokavalioon.Tulosten valossa kuuden kuukauden aikana kaikki osallistujat onnistuivat laihtumaan keskimäärin 4–5 kiloa. Myös osallistujien verenpaineissa havaittiin suotuisia muutoksia.Kun osallistujien seurantaa jatkettiin toiset kuusi kuukautta, pudotetut kilot olivat kuitenkin kertyneet valtaosalle takaisin riippumatta siitä, mitä dieettiä he olivat noudattaneet. Myös verenpainelukemat palasivat ennalleen. Ainoastaan Välimeren ruokavaliota noudattaneilla osa muutoksista oli vielä havaittavissa vuosi dieetin aloittamisesta.Tulokset tukevat nykynäkemystä, jonka mukaan melkein dieetti kuin dieetti voi laihduttaa, mutta vaikutukset riippuvat siitä, miten hyvin ruokavaliota noudattaa. Laihtuminen on tutkimusten perusteella suurimmillaan noin puolen vuoden kohdalla, mutta sen jälkeen dieeteistä aletaan lipsua ja kilot pikkuhiljaa kertyvät takaisin.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2020;369:m696)https://doi.org/10.1136/bmj.m696

(000.000) 2020 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mielenkiintoinen tutkimus aiheeltaan mutta valitettavan rajoittunut erityisesti nyt COVID-19 pandemian myötä tulleisiin tietoon taudin riskiryhmistä.
Lyhyesti tutkimuksen tulokset voisi kiteyttää, jos raitistumisen jälkeen aloittaa uudelleen juomisen, niin kohta on taas juovuksissa. Eli pysyvä laihtuminen on mahdollista vain muuttamalla pysyvästi ravinto- ja ruokailutottumuksia sellaiseksi, että sitä voi sitten jatkaa painon putoamisen jälkeenkin. 

Kun  COVID-19 -pandemian myötä on tullut esille, että se vaikuttaa pahiten henkilöihin, joiden verensokeri on mitä todennäköisemmin ollut kohollaan jo pidemmän aikaa ja tuloksen ylipaino, diabetes, sydän- ja verisuonitauteja, kohonnutta verenpainetta, niin olisi ollut mielenkiintoista tietää miten nämä eri dietit vaikuttavat verensokeriin, HbA1c-tasoon, triglyserideihin ja C-peptidi -tasoon, eli mikä vaikutus niillä sokeriaineenvaihduntaan ja insuliiniresistenssiin.
Vaan ehkä niitäkin tutkimuksia vielä tulee, kun pyritään ymmärtämään tarkemmin miksi ja miten tämä koronavirus vaikuttaa elimistössä ja mitkä ovat pahiten altistavat ja suojaavat tekijät.

Pekka Lönnroth

Sisältö jatkuu mainoksen alla