kehonpainoharjoittelu, lihaskunto
Kuva Shutterstock

Lihasten harjoittamisesta syntyvä kipu on positiivista. Se kielii riittävän tehokkaasta treenistä. Olennaista on myös pitää harjoittelu monipuolisena.  

Jos puurolusikka tärisee kädessä rankan treenin jäljiltä tai takamuksessa tuntuu portaita noustessa, voi onnitella itseään. Lihasten harjoittamisesta syntyvä kipu on positiivista. Se kielii riittävän tehokkaasta treenistä.

Vaihteleva treeni on parasta. Kehon omalla painolla tehty kuntopiiri kotona tai ohjattu jumppa ovat erinomaisia vaihtoehtoja kuntosaliharjoittelulle. Tanssin harrastaminen kehittää lisäksi tasapainoa.

Mailapeleissä koko kehon lihaksisto vahvistuu. Esimerkiksi salibandyssä treeniä saavat niin kädet kuin jalatkin ja suunnan muutokset kehittävät tasapainolihaksia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Aina kun lihakset saavat uudenlaisia ärsykkeitä, ne kehittyvät ja kipeytyvät.

Paikat voivat olla hellinä parikin päivää voimailun jälkeen. Kipuja voi lievittää verryttelemällä noin viisi minuuttia ennen treeniä ja sen jälkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Paras aika venyttelylle on noin pari tuntia harjoittelun jälkeen. Silloin kiusatut, supistuneet lihakset ovat rentoutuneet. Venytellessä ne pitenevät ja seuraavana päivänä kipuilevat vähemmän.

Muista monipuolisuus

Lihastreenin pitää tuntua koko kropassa. Oikeaa ja vasenta puolta, ojentajia ja koukistajia sekä vatsaa ja selkää on hyvä harjoittaa yhtä paljon.

Yksipuolinen voimaharjoittelu, esimerkiksi vatsalihasten yletön rutistaminen voi johtaa ongelmiin. Jos selkälihaksia ei vahvisteta yhtä ahkerasti, ryhti voi huonontua. Tämä saattaa aiheuttaa kipuja, tulehduksia tai koko kropan virheasentoa.

Pelko lihaskimpuksi muuttumisesta on turha. Hyvä lihaskunto näkyy kehon kiinteytenä tai jäntevinä askeleina. Vasta äärimmilleen jalostetut lihakset voivat olla vaaraksi.

Pari kolme eripituista voimailutreeniä viikossa on hyvä määrä. Suosituksia saa muokata omannäköisikseen.

Kuntoilun pitää olla myös hauskaa, jotta sitä jaksaa harjoittaa läpi elämän.

Asiantuntija UKK-instituutin johtaja, liikuntafysiologian dosentti  Tommi Vasankari.

Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla