Kasvis- ja hedelmäpainotteista ruokavaliota suositellaan verenpainetautia sairastaville, mutta noudattamalla puhdasta kasvisruokavaliota moni voisi välttyä sairastumiselta kokonaan.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta taiwanilaistutkimuksesta, johon osallistui 690 kasvissyöjää ja 3 400 samanikäistä ja savutonta lihansyöjää.

Kun osallistujia seurattiin runsaan puolentoista vuoden ajan, kasvissyöjistä noin kolmanneksen harvempi sairastui verenpainetautiin ja heidän systolinen ja diastolinen verenpaineensa olivat keskimäärin alhaisemmat kuin lihansyöjien. Tämä havaittiin riippumatta osallistujien iästä tai sukupuolesta.

Kasvisruokavalion suotuisat verenpainevaikutukset on havaittu aiemminkin ja niiden on ajateltu johtuvan mm. kasvissyöjien vähäisemmästä lihavuudesta ja paremmasta insuliiniaineenvaihdunnasta. Nyt julkaistujen tulosten valossa nämä selittävät osan yhteydestä, mutta eivät läheskään kaikkea.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena kasvisravinnon terveellisyydestä ja kannustavat ihmisiä suosimaan kasvisruokaa mahdollisuuksien mukaan. Kasvisruoalla voi tutkijoiden mukaan olla myös merkittävä kansanterveydellinen vaikutus. Jos 60 prosenttia väestön syömästä ruoasta olisi kasvisruokaa, verenpainetauti vähenisi jopa 25 prosenttia, he arvioivat. Verenpainetauti altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Journal of Hypertension -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Hypertension 2016;DOI:10.1097/HJH.0000000000001068)
http://journals.lww.com/jhypertension/Abstract/2016/11000/Vegetarian_die...

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.