Työperäiset tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat huolestuttavan yleisiä kirurgeilla, Harvardin yliopiston tutkimus osoittaa. Tulosten mukaan esimerkiksi niskakivuista saattaa kärsiä jopa 65 prosenttia kirurgeista ja muista toimenpiteitä paljon tekevistä lääkäreistä.
Runsaan kahdenkymmenen tutkimuksen ja lähes 6 000 lääkärin tietojen perusteella riskiryhmiin kuuluvista lääkäreistä 17 prosentilla on kaularangan nikamien rappeumaa, 18 prosentilla kiertäjäkalvosinoireyhtymiä, 19 prosentilla lannerankarikkoa ja 9 prosentilla rannekanavaoireyhtymä. Työhön liittyviä niska-, hartia-, selkä- ja yläraajakipuja oli edeltävän vuoden aikana peräti 40–65 prosentilla tutkimuksiin osallistuneista. Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet myös lisääntyivät vuosina 1997–2015.

Tutkijoiden havainnot ovat huolestuttavia, sillä työperäisistä tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsivistä joka kahdeksas oli joutunut sairauslomalle tai joutui rajoittamaan työskentelyään. Osa joutui myös varhaiseläkkeelle vaivojensa takia.

Suomessa tuki- ja liikuntaelinten sairauksista kärsii noin joka viides työikäinen. Usein niitä potevilla on myös muita sairauksia.

Tutkimus julkaistiin JAMA Surgery -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim(JAMA Surgery 2018;153:e174947)https://jamanetwork.com/journals/jamasurgery/fullarticle/2666200

(201874) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydänoireiden ja rintakipujen takia lääkäriin hakeutuneille kannattaisi todennäköisesti tehdä myös tietokonetomografiaa hyödyntävä angiografia. Tavallisten tutkimusten ohessa tehtynä se näyttäisi parantavan potilaiden ennustetta ja pidentävän heidän elinikäänsä.Tietokonetomografia-angiografia on jo osoitettu hyväksi lisäavuksi sepelvaltimotaudin diagnosoinnissa, mutta sen pitempiaikaiset hyödyt on ollut selvittämättä. Nyt julkaistut tulokset perustuvat runsaan 4 100 potilaan viisivuotiseen seurantaan.Kun tietokonetomografia-angiografiaan satunnaistettuja verrattiin vain tavanomaista hoitoa saaneisiin, heidän riskinsä sairastua sydäninfarktiin tai menehtyä sepelvaltimotautiin oli noin 40 prosenttia pienempi. Tietokonetomografia-angiografiassa olleille tehtiin seurannan alkupuolella enemmän invasiivisia angiografioita ja revaskularisaatioita, mutta vuosien mittaan erot kaventuivat ja viiden vuoden kohdalla ryhmien välillä ei ollut enää eroja. Tietokonetomografiassa olleille annettiin sen sijaan enemmän ennaltaehkäisevää ja rasitusrintakipua lievittävää hoitoa.Havainnot vahvistavat näyttöä tietokonetomografia-angiografian hyödyistä sydänsairauksien toteamisessa ja osoittavat sen todennäköisesti tarkentavan sepelvaltimotautidiagnooseja. Tutkimus julkaistiin New England Journal of Medicinessä.Uutispalvelu Duodecim(New England Journal of Medicine 2018;DOI:10.1056/NEJMoa1805971)http://doi.org/10.1056/NEJMoa1805971

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hyvä fyysinen kunto keski-iässä ehkäisee sydänsairauksien ja muun muassa dementian kehittymistä, tutkimuksista tiedetään. Tuoreen tutkimuksen mukaan tämä tarkoittaa myös pitempää elinikää.Vastaavia tuloksia on saatu aiemminkin, mutta nyt julkaistut havainnot perustuvat 46 vuotta kestäneeseen seurantaan, mikä on huomattavasti pitempi kuin valtaosassa tutkimuksia. Tutkimukseen osallistui 5 100 keskimäärin 49-vuotiasta miestä. Seurannan aikana heistä 92 prosenttia menehtyi.Osallistujien fyysinen kunto arvioitiin tutkimuksen alussa kuntopyöräkokeella. Tämän kokeen perusteella heikoimmassa kunnossa olevat menehtyivät 2–3 vuotta nuorempina kuin kohtalaisen hyvässä kunnossa olevat. Ero oli vielä suurempi verrattuna osallistujiin, jotka olivat erittäin hyvässä kunnossa. He elivät jopa keskimäärin viisi vuotta pitempään, tulokset osoittivat.Tulokset pysyivät ennallaan senkin jälkeen, kun analyysista suljettiin pois ensimmäisen kymmenen seurantavuoden aikana menehtyneet. Yhteydet koskivat sydän- ja verisuonitaudeista johtuvia kuolemia sekä kokonaiskuolleisuutta.Havainnot vahvistavat näyttöä liikunnan halki elämän kattavasta vaikutuksesta ihmisen terveyteen. Aiemmissa tutkimuksissa terveyshyötyjä on saanut, vaikka liikunnan aloittaisi vasta kuusikymppisenä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American College of Cardiology -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American College of Cardiology 2018;72: 996–998)http://doi.org/10.1016/j.jacc.2018.06.045

(2018917) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.