Opioidiriippuvuuden hoidossa käytettävät korvaushoidot paitsi auttavat ihmisiä eroon huumeista myös pienentävät heidän kuolleisuuttaan. Potilaiden kuolleisuus kuitenkin tilapäisesti kohoaa pian hoidon alettua ja sen päättymistä seuraavina viikkoina, tuore katsaustutkimus osoittaa.
Tulosten perusteella vuoden metadonihoidon aikana tuhannesta potilaasta keskimäärin 25 harvempi kuolee, kun vertailukohtana ovat opioidiriippuvaiset, jotka keskeyttävät hoidon. Käytännössä tämä tarkoittaa lähes 70 prosenttia alhaisempaa kuolleisuutta.
Metadonihoidon ensimmäisen neljän viikon ajan potilaiden kuolleisuus oli suurentunut, mutta tämän jälkeen tilanne tasoittui. Varsinkin ensimmäinen hoitoviikko oli vaarallinen. Samankaltainen neljän viikon riskijakso havaittiin myös hoidon päätyttyä.
Myös buprenorfiini, joka on toinen vieroitus- ja korvaushoidossa käytettävä lääke, todennäköisesti vähentää opioidiriippuvaisten kuolleisuutta, mutta tässä analyysissa oli mukana liian vähän buprenorfiinitutkimuksia, jotta tulokset olisivat olleet selviä.
Tulokset vahvistavat näyttöä opioidikorvaushoitojen hyödyllisyydestä ja osoittavat potilaiden kuolleisuudessa olevan myös riskijaksoja, jotka olisi hyvä huomioida hoidossa. Merkittävä osa kuolemista oli todennäköisesti yliannostuskuolemia.
Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2017;357:j1550)http://dx.doi.org/10.1136/bmj.j1550

(2017523)

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.