Lonkan bursiitti hoituu parhaiten liikunnalla ja opastuksella – myös kortikosteroidipistos tepsii

Lonkan bursiitti eli limapussitulehdus on yleinen ja kivulias vaiva, josta elämänsä aikana kärsii jopa 10–25 prosenttia ihmisistä. Usein niitä hoidetaan kortikosteroidipistoksella, mutta paremman avun potilaat saisivat ohjatusta liikunnasta ja opastuksesta.BMJ-lehden julkaisemat tulokset perustuvat runsaan 200 lonkkabursiittipotilaan kahdeksanviikkoiseen tutkimukseen.
Osana tutkimusta potilaat satunnaistettiin kolmeen ryhmään, joista yksi sai kortikosteroidipistoksen tutkimuksen alussa, toinen oli liikunta–opastusryhmä ja kolmas verrokkiryhmä, jota vain seurattiin.Kahdeksan viikon kuluttua – kun potilaiden oireita ja tuntemuksia kyseltiin – liikunnan ja opastuksen yhdistelmä osoittautui paremmaksi kuin kortikosteroidipistos, mutta ne kummatkin lievittivät kipuja enemmän kuin pelkkä odottaminen verrokkiryhmässä.Selvittääkseen hoitojen pitkäaikaisvaikutuksia tutkijat seurasivat potilaita kaikkiaan 52 viikon ajan. Tuolloinkin liikunnan ja opastuksen yhdistelmä oli parempi kuin pelkkä kortikosteroidipistos, mutta myös pistoksen saaneet kokivat kipujensa edelleen lievittyneen.

Liikunta ja opastus -ryhmässä tavoite oli opettaa potilaita välttämään asentoja ja liikkeitä, jotka painavat oireita aiheuttavia jänteitä, sekä vahvistaa lihaksia ja siten vähentää oireita. Tutkijat suosittavatkin tällaisia ohjelmia lonkan bursiittien hoitoon. Fysioterapeutin ohjaamia hoitokertoja oli 14 kahdeksan viikon aikana.

Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;360:k1662)https://www.bmj.com/content/361/bmj.k1662

(2018515) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus suurentaa ja laihtuminen pienentää myös nuorten aikuisten riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, tuore tutkimus osoittaa. Tulos vahvistaa entisestään näyttöä liikakilojen ja sydänvaivojen yhteyksistä. Tulokset perustuvat 2,6 miljoonan kolmekymppisen miehen ja naisen yhdeksänvuotiseen seurantaan.Etelä-Koreassa tehty tutkimus osoitti lihavien sairastuvan sydäninfarktiin ja sepelvaltimotautiin 1,5–2 kertaa todennäköisemmin kuin normaalipainoisten. Lievempi ylipainoisuus liittyi sekin suurentuneeseen sairastumisriskiin, mutta yhteys ei ollut yhtä voimakas.

Myös muutokset painossa vaikuttivat sairastumisriskeihin. Varsinaista seurantaa edeltävien vuosien aikana laihtuneiden sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi ja samana aikana normaalipainoisesta lihavaksi tulleiden kolmanneksen suurempi kuin normaalipainoisena pysyneiden. Sepelvaltimotauti aiheuttaa globaalisti noin kahdeksan miljoonaa kuolemaa vuodessa ja kuolleisuuden uskotaan nousevan lähivuosina. Lihavuuden yleistymisellä on tässä suuri merkitys.Suomalaisaikuisista yli puolet on vähintään ylipainoisia (painoindeksi yli 25) ja joka viides täyttää varsinaisen lihavuuden (painoindeksi vähintään 30) kriteerit. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi: 78 kg / (1,70 m × 1,70 m) = painoindeksi 27.Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Internal Medicine 2018;178:1060–1086) https://jamanetwork.com/journals/jamainternalmedicine/fullarticle/2684478

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Jos kehitys jatkuu nykyisellään, naisten keuhkosyöpäkuolemat voivat yleistyä jopa 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tutkijat arvioivat. Samaan aikaan esimerkiksi rintasyöpäkuolleisuuden uskotaan vähentyvän noin 10 prosenttia. Tiedot perustuvat 52 maata kattavaan analyysiin, joka julkaistiin Cancer Research -lehdessä.Analyysin perusteella tutkijat uskovat keuhkosyövän tappavan vuonna 2030 vuosittain noin 16 naista sadastatuhannesta, kun vuonna 2015 siihen kuoli 11 naista sadastatuhannesta. Suurimmat lisäykset nähdään Euroopassa ja Oseaniassa, missä naisten tupakointi on ollut yleistä pitkään. Muualla maailmassa, missä naisten tupakointi alkoi yleistyä vasta myöhemmin, muutokset ovat toistaiseksi maltillisempia.Rintasyöpäkuolleisuuden tutkijat arvioivat laskevan hieman, noin 10 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vuonna 2015 rintasyöpään menehtyi keskimäärin 16 naista sadastatuhannesta, mutta vuonna 2030 luku on nykykehityksellä 15 sadastatuhannesta. Rintasyöpä on yleistymässä Aasiassa ja vähentymässä Euroopassa, mikä luultavasti kuvastaa muutoksia elintavoissa, tutkijat kirjoittavat.Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin 1 600 miestä ja 800 naista. Valtaosa keuhkosyövistä johtuu tupakasta.Uutispalvelu Duodecim(Cancer Research 2018;DOI:10.1158/0008-5472.CAN-18-0187)http://cancerres.aacrjournals.org/content/78/15/4436

(2018813) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.