Tupakointi on merkittävä keuhkoahtaumataudin riskitekijä, mutta tuo riski saattaa olla hieman suurempi, jos tupakoitsija syö lisäksi paljon makkaraa ja muita prosessoituja lihatuotteita. Prosessoimaton, tavallinen punainen liha ei liity suurentuneeseen riskiin, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 44 000 ruotsalaisen 44–79-vuotiaan miehen kolmetoistavuotiseen seurantaan. Miehet eivät sairastaneet keuhkoahtaumatautia tai syöpää tutkimuksen alkaessa, mutta seurannan aikana keuhkoahtaumatauti todettiin 1 900:llä.

Lihansyönti ei vaikuttanut savuttomien miesten keuhkoahtaumariskiin, mutta tupakoitsijoilla sairastumisriski suureni lihansyönnin kasvaessa.

Verrattuna prosessoituja lihatuotteita alle 25 grammaa päivässä syöviin riski sairastua keuhkoahtaumatautiin oli neljänneksen suurempi miehillä, jotka söivät ainakin 75 grammaa päivittäin. Prosessoimaton punainen liha ei vaikuttanut sairastumisriskeihin.

Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta teolliset lihatuotteet ja niiden runsas syöminen on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty moniin muihin kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja aivoverenkiertohäiriöihin. On mahdollista, että makkarapainotteinen ruokavalio kuvastaa laajemminkin epäterveellisiä elämätapoja, jotka selittävät nyt saadut keuhkoahtaumatautia koskevat havainnot.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2016;DOI:10.1093/aje/kww101)
http:/dx.doi.org/10.1093/aje/kww101

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Eteisvärinä-rytmihäiriö kehittyy miehille noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin naisille, tuore eurooppalaistutkimus osoittaa. Miehillä sairastumiset yleistyvät 50. ikävuoden jälkeen ja naisilla vasta 60-vuotiaana.

Tulokset julkaistiin Circulation-lehdessä, ja ne perustuvat neljään eri tutkimukseen osallistuneen 80 000 potilaan terveystietoihin. Yksi tutkimuksista oli suomalainen FINNRISKI-tutkimus.Miesten eteisvärinäriski oli naisten riskiä suurempi lähes koko seurantojen ajan. Iän myötä erot kuitenkin tasoittuivat, ja 90-vuotiaana sekä naisista että miehistä noin neljännes oli sairastunut. Eteisvärinään sairastuneet menehtyivät 13–28-vuotisten seurantojen aikana lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit.
Eteisvärinäriskiä suurensivat tutut ja perinteiset sydänriskitekijät kuten tupakointi, korkea verenpaine ja ylipaino. Ylipaino suurensi sairastumisriskiä naisilla, mutta etenkin miehillä. Korkea kokonaiskolesteroli liittyi puolestaan pienempään eteisvärinäriskiin varsinkin naisilla, mikä on yllättävä havainto. Tältä osin tuloksia kannattaa tulkita varoen ennen lisätutkimuksia.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:1588–1597)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.117.028981

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.