Tupakointi on merkittävä keuhkoahtaumataudin riskitekijä, mutta tuo riski saattaa olla hieman suurempi, jos tupakoitsija syö lisäksi paljon makkaraa ja muita prosessoituja lihatuotteita. Prosessoimaton, tavallinen punainen liha ei liity suurentuneeseen riskiin, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

Tutkimuksen tulokset perustuvat 44 000 ruotsalaisen 44–79-vuotiaan miehen kolmetoistavuotiseen seurantaan. Miehet eivät sairastaneet keuhkoahtaumatautia tai syöpää tutkimuksen alkaessa, mutta seurannan aikana keuhkoahtaumatauti todettiin 1 900:llä.

Lihansyönti ei vaikuttanut savuttomien miesten keuhkoahtaumariskiin, mutta tupakoitsijoilla sairastumisriski suureni lihansyönnin kasvaessa.

Verrattuna prosessoituja lihatuotteita alle 25 grammaa päivässä syöviin riski sairastua keuhkoahtaumatautiin oli neljänneksen suurempi miehillä, jotka söivät ainakin 75 grammaa päivittäin. Prosessoimaton punainen liha ei vaikuttanut sairastumisriskeihin.

Tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta teolliset lihatuotteet ja niiden runsas syöminen on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty moniin muihin kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen ja aivoverenkiertohäiriöihin. On mahdollista, että makkarapainotteinen ruokavalio kuvastaa laajemminkin epäterveellisiä elämätapoja, jotka selittävät nyt saadut keuhkoahtaumatautia koskevat havainnot.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Epidemiology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Epidemiology 2016;DOI:10.1093/aje/kww101)
http:/dx.doi.org/10.1093/aje/kww101

Viidellä tai useammalla lääkityksellä samanaikaisesti olevat yli 60-vuotiaat pärjäävät muita huonommin muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja sekä liikkumiskykyä mittaavissa testeissä. Tämä havaitaan senkin jälkeen, kun heidän sairautensa huomioidaan analyysissa.Journal of the American Geriatrics Society -lehden julkaisemat tulokset perustuvat runsaan 2 100 69-vuotiaan terveystietoihin. Osallistujista 18 prosenttia hoidettiin 5–8 lääkkeellä ja 5 prosenttia yhdeksällä tai useammalla.
Monilääkityt saivat muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä selvästi huonompia tuloksia kuin samanikäiset, joilla ei ollut yhtä monia samanaikaisia lääkityksiä. Tämä havaittiin myös fyysistä toimintakykyä arvioitaessa. Yhteydet eivät selittyneet potilaiden sairauksilla, sukupuolella eivätkä koulutustasolla.

Yhteydet olivat voimakkaimmat yli yhdeksää lääkettä käyttävillä sekä potilailla, joiden monilääkitys oli jatkunut 60–64-vuotiaasta 69-vuotiaaksi.

Suomessa arviolta joka neljäs yli 75-vuotias käyttää vähintään kymmentä lääkettä. Monilääkityt sairastavat paljon, mutta usein samaa sairautta hoidetaan myös usealla eri lääkkeellä. Monia lääkkeitä käytettäessä vaarana on muun muassa haittavaikutusten kasaantuminen. Tällöin haittavaikutuksia voidaan hoitaa uusilla lääkkeillä, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2018;DOI:10.1111/jgs.15317)http://doi.org/10.1111/jgs.15317

(2018420) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tupakointi on suurin yksittäinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja, mutta myös työperäinen altistuminen kemikaaleille, huuruille ja pölylle voi suurentaa sairastumisriskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työperäinen altistus saattaa olla osallisena noin viidenneksessä keuhkoahtaumataudeista.
Tulokset julkaistiin Thorax-lehdessä, ja ne perustuvat 3 300 eurooppalaisen 20-vuotiseen seurantaan. Osallistujat olivat 20–44-vuotiaita tutkimuksen alkaessa, ja heistä 90 sairastui keuhkoahtaumatautiin seurannan aikana.Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien työoloista ja työtehtävistä, he havaitsivat sairastumisriskin suurimmaksi osallistujilla, jotka olivat altistuneet työssään torjunta- ja kasvinsuojeluaineille, biologiselle pölylle tai haitallisille kaasuille ja höyryille. Yhteensä nämä altistukset liittyivät 21 prosenttiin keuhkoahtaumatautitapauksista.
Aiemmissa tutkimuksissa mm. kaivos-, valimo-, telakka-, rauta- ja terästeollisuustyö, maataloustyö, sekä rakennusalan työt on yhdistetty keuhkoahtaumataudin riskiin, joten nyt saadut tulokset tukevat nykyistä tietämystä.
Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Tautia ei voi parantaa, mutta tupakoinnin lopettaminen ja työperäisissä tapauksissa altistuksen vähentäminen voi pysäyttää sen etenemisen ja lääkkeet hillitsevät oireita.
Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia suomalaisista. Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20–30 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-211158)http://dx.doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-211158

(2018420) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.