Aivotärähdyksen eli lievän aivovamman oireet paranevat yleensä muutamassa viikossa, mutta osalla oireet jatkuvat pitempään. Etenkin toistuvat vammat voivat johtaa aivotärähdyksen jälkeiseen oireyhtymään ja oireiden jatkumiseen. Näiden potilaiden oireiden vakavuutta voidaan arvioida mittaamalla tiettyjen aivovaurioista kertovien merkkiaineiden pitoisuudet, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

Tutkimukseen osallistui kuusitoista aivotärähdyksen jälkeistä oireyhtymää potevaa ammattijääkiekkoilijaa ja 15 tervettä verrokkia. Kiekkoilijoista yhdeksän oireet olivat jatkuneet yli vuoden ja loput olivat palanneet kaukaloon vuoden sisällä vammasta.

Kun osallistujilta kerätyistä selkäydinnäytteistä mitattiin keskeisiä keskushermostovaurioista kertovia merkkiaineita, kahden merkkiaineen pitoisuuksissa havaittiin jääkiekkoilijoilla poikkeavuuksia. Nämä olivat NFL-neurofilamenttiproteiini, jonka pitoisuus oli suurentunut, ja beeta-amyloidiproteiini, jonka pitoisuus oli pienentynyt. Erot havaittiin verrattuna terveisiin, mutta myös verrattaessa pitkittyneitä oireita potevia pelaajiin, joiden oireet olivat menneet ohi vuodessa.

Kyseiset merkkiaineet on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty aivojen valkoisen aineen vaurioihin sekä mm. Alzheimerin tautiin.

Ruotsalaisten havainnot perustuvat pieneen aineistoon, joten ne pitää varmistaa lisätutkimuksissa. Havainnot ovat kuitenkin kiinnostavia, sillä tällä hetkellä lääkäreillä ei ole keinoja selvittää, miten pahat aivotärähdyksen jälkeistä oireyhtymää potevan aivovammat ovat, ja ketkä potilaat ovat suurimmassa vaarassa saada pysyviä aivovaurioita.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Neurology 2016;DOI:10.1001/jamaneurol.2016.2038)
http://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2016.2038

Eteisvärinä-rytmihäiriö kehittyy miehille noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin naisille, tuore eurooppalaistutkimus osoittaa. Miehillä sairastumiset yleistyvät 50. ikävuoden jälkeen ja naisilla vasta 60-vuotiaana.

Tulokset julkaistiin Circulation-lehdessä, ja ne perustuvat neljään eri tutkimukseen osallistuneen 80 000 potilaan terveystietoihin. Yksi tutkimuksista oli suomalainen FINNRISKI-tutkimus.Miesten eteisvärinäriski oli naisten riskiä suurempi lähes koko seurantojen ajan. Iän myötä erot kuitenkin tasoittuivat, ja 90-vuotiaana sekä naisista että miehistä noin neljännes oli sairastunut. Eteisvärinään sairastuneet menehtyivät 13–28-vuotisten seurantojen aikana lähes neljä kertaa todennäköisemmin kuin terveet verrokit.
Eteisvärinäriskiä suurensivat tutut ja perinteiset sydänriskitekijät kuten tupakointi, korkea verenpaine ja ylipaino. Ylipaino suurensi sairastumisriskiä naisilla, mutta etenkin miehillä. Korkea kokonaiskolesteroli liittyi puolestaan pienempään eteisvärinäriskiin varsinkin naisilla, mikä on yllättävä havainto. Tältä osin tuloksia kannattaa tulkita varoen ennen lisätutkimuksia.
Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä, ja sitä potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017;136:1588–1597)https://doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.117.028981

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tutkijat ovat onnistuneesti parantaneet sydämen vajaatoiminnan menetelmällä, joka saa sydänlihaksen korjaamaan itseään. Hiirikokeeseen perustuvasta havainnosta on vielä pitkä matka käytännön hoitoihin, mutta tulokset ovat lupaava viittaus niiden mahdollisuudesta.

Nature Medicinessä julkaistussa tutkimuksessa tutkijat keskittyivät sydänsolujen uudiskasvua estävän Hippo-signaalinvälitysreitin hiljentämiseen. Hippo-reitin hiljentämisen vaikutuksia tutkittiin hiirillä, joille oli aiheutettu sydämen vajaatoiminta. Kyseisen reitin on tutkimuksissa havaittu aktivoituvan sydämen vajaatoiminnan yhteydessä.Hippo-reitin vaimentaminen osoittautui erittäin tehokkaaksi, sillä hiirten sydänlihasten toiminta palautui terveiden verrokkihiirten tasolle kuudessa viikossa, tutkijat havaitsivat. Tämä johtui pitkälti sydänlihaksen solujen uudiskasvusta, mutta Hippo-reitin hiljentäminen näytti myös vähentävän sydänlihaksen arpeutumista vaurion jälkeen.
Tutkijaryhmän havainnot ovat mielenkiintoinen osoitus aiemmin tunnistamattomasta keinosta, jolla sydän pystyy korjaamaan itseään, mutta ne saattavat myös avata oven tuleville korjaaville hoidoille. Noin puolet sydämen vajaatoimintaan sairastuvista menehtyy viiden vuoden sisällä diagnoosista, joten tällaisille hoidoille olisi suuri tarve. Viime vuosina on myös kehitetty menetelmiä, joilla sydämen pumppauskykyä saadaan palautettua suonensisäisesti annettavilla kantasoluhoidoilla.
Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.
Uutispalvelu Duodecim
Nature 2017;DOI:10.1038/nature24045https://www.nature.com/nature/journal/vaop/ncurrent/full/nature24045.html

(20171017) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.