Yli 40-vuotiaana synnyttävät naiset ovat selvästi suurentuneessa vaarassa saada monia vaarallisia komplikaatioita. Muun muassa munuaisten vajaatoiminnan, synnytyksen aikaisen sokin ja lapsivesiembolian vaara on heillä suurempi kuin 25 - 29-vuotiaana synnyttävillä.Tiedot käyvät ilmi tuoreesta kanadalaistutkimuksesta, jossa äidin iän vaikutuksia komplikaatioriskeihin selvitettiin 830 000 yhdysvaltalaissynnyttäjän avulla.
Tulosten perusteella äidin terveysriskit suurentuvat tasaisesti iän myötä. Verrattuna 25 - 29-vuotiaisiin synnyttäjiin yli 35-vuotiailla oli lapsivesiemboliaa kahdeksan kertaa todennäköisemmin. Yli 40-vuotiailla lisäksi sokkiriski oli kolminkertainen. Yli 45-vuotiailla synnyttäjillä oli munuaisten vajaatoimintaa 16 kertaa enemmän, minkä lisäksi he joutuivat mm. tehohoitoon selvästi todennäköisemmin kuin 25 - 29-vuotiaat.
Analyysissa huomioitiin monia taustamuuttujia kuten lapsiluku, naisten painoindeksi ja mahdollinen keinohedelmöitys, mutta nämä eivät selittäneet tuloksia.
Länsimaissa synnyttäjien ikä on noussut tasaisesti viime vuosikymmenten aikana, joten kanadalaisten tulokset koskevat hyvin monia naisia. Aiemmista tutkimuksista äidin iän tiedetään lisäävän myös sikiön riskejä. Muun muassa kromosomipoikkeavuudet ja synnytyskomplikaatiot yleistyvät iän myötä.

Suomessa joka viides synnyttäjä on yli 35-vuotias. Ensisynnyttäjien keski-ikä on noin 29 vuotta.

Tutkimus julkaistiin Plos Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim
(Plos Medicine 2017;14(5):e1002307)https://doi.org/10.1371/journal.pmed.1002307

(2017613) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabetesta sairastavat ovat suurentuneessa vaarassa sairastua muistisairauksiin, mutta yhteys havaitaan myös potilailla, jotka eivät vielä täytä diabeteksen kriteerejä. Riski suurenee tasaisesti mitä korkeampia veren sokeritasot ovat, Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset osoittavat.

Tutkijoiden mukaan jokainen 1 mmol/mol lisäys veren sokeritasoja kuvaavan sokerihemoglobiinin eli HbA1c:n tasoissa liittyi nopeampaan muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymiseen. Tämä havaittiin kahdeksan vuoden seurannassa ja koski myös potilaita, jotka eivät sairastaneet diabetesta tutkimuksen alkaessa.Yhteydet eivät johtuneet muun muassa osallistujien iästä, sukupuolesta, painoindeksistä, elintavoista, koulutustasosta, sydänriskitekijöistä tai muista sairauksista. Jos havainnot varmistuvat lisätutkimuksissa, diabeteksen ehkäiseminen ja verensokerin tarkkailu voivat hyvinkin ehkäistä muistisairauksia tai ainakin hidastaa niiden kehittymistä.Tutkimukseen osallistui 5 200 keskimäärin 66-vuotiasta brittiä. Osallistujien muistia ja muita kognitiivisia toimintoja testattiin kerran vuosina 2004–2005 ja sen jälkeen kahden vuoden välein vuosiin 2014–2015 saakka.Uutispalvelu Duodecim (Diabetologia 2018;DOI:10.1007/s00125-017-4541-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4541-7

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Migreenikot sairastuvat muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin, tutkimuksista tiedetään, mutta sama näyttäisi koskevan myös hyvin monia muita sydän- ja verisuonitauteja. Riskit havaitaan etenkin migreenidiagnoosia seuraavana vuotena.
Tiedot käyvät ilmi BMJ-lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 51 000 migreenipotilasta verrattiin kymmenkertaiseen verrokkiryhmään 19 vuoden seurannan aikana.Kun seurantatiedot yhdistettiin ja analysoitiin, migreeniä potevien sairastumisriskit havaittiin suuremmiksi kuin terveiden verrokkien. Kun tuhannesta migreenipotilaasta keskimäärin 25 sairastui sydäninfarktiin, yhtä monesta verrokista sairastui vain 17. Myös aivoinfarktit, verenvuodosta johtuvat aivoverenkiertohäiriöt, ääreisvaltimotauti, laskimoveritulpat, eteisvärinä, eteislepatus ja sydämen vajaatoiminta olivat yleisempiä migreenipotilailla.Sairastumisriskit havaittiin varsinkin migreenidiagnoosia seuraavan vuoden aikana, naisilla sekä aurallista migreeniä potevilla.Yksilötasolla nyt havaitut riskit eivät ole kovin suuria, mutta migreenin yleisyyden vuoksi ne kannattaa huomioida. Tällä hetkellä on tosin epävarmaa, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat, ja siksi myöskään keinot sairastumisten ehkäisyyn eivät ole selvillä.Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2018;360:k96http://doi.org/10.1136/bmj.k96

(2018219) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.