Positiivista elämänasennetta kannattaa vaalia, koska murehtiminen saa muistin pätkimään.
Toimiakseen notkeasti aivot tarvitsevat mielekästä toimintaa ja palauttavaa yöunta.
– Kun mieli voi hyvin, jaksaa tehdä itselle merkityksellisiä asioita, huolehtia itsestään, iloita ja olla kiinnostunut muista ihmisistä, sanoo psykologi Sari Hesselgren.
Mutta jos mieli on musta ja täynnä huolia, muistikaan ei toimi täysipainoisesti. Murehtiminen vie leijonanosan kapasiteetista, eikä mieleen mahdu muuta. Toivottomien ajatusten pyörittely jumittaa aivot.
– Maailmassa on monia epävarmuuden ja turvattomuuden tunnetta lisääviä asioita. Ne tuntuvat tekevän omastakin elämästä ennakoimatonta. Toiset osaavat työntää ahdistavat asiat itsestään etäämmälle, mutta joitakin ne kuormittavat liikaa, Sari Hesselgren sanoo.
Keinot, joilla voi vaalia muistiaan, ovat pitkälti samoja kuin keinot, joilla voi nostaa mielialaa. Siksi teet muistillesi palveluksen, kun harjoittelet ottamaan synkkiin ajatuksiin etäisyyttä ja suhtautumaan itseesi myötätuntoisesti.
– Mieliala vaikuttaa vahvasti elämänlaatuun. Positiivisen elämänasenteen tiedetään pitävän yllä muistitoimintoja ja toimintakykyä, emeritaprofessori ja geriatri Kaisu Pitkälä sanoo.
Maailmasta murehtimisen ei pitäisi mennä oman hyvinvoinnin edelle.
– Mieltä rauhoittaa, kun nimeät omia tunteitasi ja kerrot niistä ihmisille, jotka kuuntelevat myötätunnolla. Vielä parempi, jos ajatusten jakamiseen liittyy yhteistä tekemistä, Hesselgren ehdottaa.
Ehkä olisi aika lähteä mukaan ihan uuteen toimintaan? Tai luontoon, liikkeelle, hakea keskusteluapua...
Masentunut muisti korjaantuu
Masentunut mieli vie voimat ja vaikeuttaa asioiden mielessä pitämistä. Uuden oppiminenkin on silloin vaikeaa.
– Masennus voi tilapäisesti heikentää keskittymiskykyä ja muistia. Silloin ihan tavallisetkin asiat saattavat unohtua. Masennusoireista kärsivä voikin alkaa epäillä itsellään muistisairautta. Nämä muistivaikeudet kuitenkin korjaantuvat toipumisen myötä, Hesselgren sanoo.
Hoito on tärkeää siksikin, että pitkittyessään masennus lisää Alzheimerin taudin riskiä.
– Tutkimuksissa ei ole pystytty ratkaisemaan, muuttaako masennus aivoja niin, että se aiheuttaisi muistisairauden, vai onko masentunut mieliala merkki alkavasta muistisairaudesta, Pitkälä kertoo.
Asiantuntijat Sari Hesselgren psykologi, Aivoliitto, Kaisu Pitkälä emeritaprofessori ja geriatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri.
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
