Fysioterapiaa ei välttämättä aina kannattaisi määrätä nilkan nyrjähdykseen, tuore brittitutkimus osoittaa. Jos potilas saa jo hyvää perushoitoa, fysioterapiasta ei välttämättä ole lisähyötyä.

Brittien tulos perustuu suurimpaan tästä aiheesta tehtyyn satunnaistettuun tutkimukseen, johon värvättiin 500 lievää nilkkanyrjähdystä potevaa. Osana tutkimusta heidät satunnaistettiin joko tavalliseen hoitoon tai tavallisen hoidon lisäksi fysioterapiaan.

Tavallisessa hoidossa noudatettiin tuttua kylmä, koho, kompressio -ohjetta. Lisäksi potilaita kehotettiin käyttämään tarpeen mukaan särkylääkkeitä ja vähitellen lisäämään nilkan käyttöä oireiden sen salliessa. Fysioterapiaryhmäläiset saivat seitsemän puolen tunnin hoitokertaa.

Puolen vuoden kuluttua hoitoon hakeutumisesta noin 60 prosenttia potilaista koki nilkkansa parantuneen erittäin hyvin, mutta sama havaittiin kummassakin hoitoryhmässä. Näin ollen fysioterapiasta ei ollut lisähyötyä potilaille, jotka saivat jo tavallista hoitoa.

Tulokset ovat ristiriidassa nykykäsityksen kanssa, sillä erilaisia fysioterapiahoitoja käytetään yleisesti nyrjähdyspotilaiden hoidossa. Tutkijat muistuttavatkin, että vaikka heidän tuloksensa ovat uskottavia, on silti mahdollista, että ne rajoittuvat vain tässä tutkimuksessa käytettyihin hoitoihin. Näin ollen toisenlaiset fysioterapiaharjoitukset saattavat auttaa nilkan nyrjähdyksestä kärsiviä.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.

Nilkan nyrjähdysvamma on yleisin tuki- ja liikuntaelinvamma. Suomessa niitä hoidetaan noin 500 joka päivä. Valtaosa nilkkanyrjähdyksistä sattuu pelatessa koripalloa tai jalkapalloa.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;DOI:10.1136/bmj.i5650)
http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i5650

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.