Ranskalaistutkimuksen mukaan riski sairastua tyypin 2 diabetekseen on sitä pienempi mitä enemmän henkilön ruokavaliossa on antioksidantteja. Antioksidantteja saa varsinkin hedelmistä, kasviksista, teestä ja marjoista. Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset vahvistavat näyttöä ruokavalion merkityksestä diabeteksen ehkäisyssä.
Havainnot perustuvat 64 000 ranskalaisen 40–65-vuotiaan naisen seurantaan vuosilta 1993–2008. Naiset olivat terveitä tutkimuksen alkaessa, mutta 15-vuotisen seurannan aikaan heistä 1 800 sairastui tyypin 2 diabetekseen. Naiset täyttivät kattavat ruokakyselyt tutkimuksen alussa.Kun tutkijat laskivat, miten paljon antioksidantteja naisten ruokavalio sisälsi kokonaisuudessaan, he havaitsivat diabetesriskin sitä pienemmäksi mitä enemmän antioksidantteja naisen ruokavaliossa oli. Eniten antioksidantteja saavien sairastumisriski oli noin kolmanneksen pienempi kuin naisten, joiden ruoassa niitä oli vain vähän.
Yksittäisistä ruoka-aineista varsinkin hedelmät ja kasvikset sekä juomista tee ja kohtuudella nautittuna myös punaviini liittyivät diabetesriskin pienentymiseen. Analyysista jätettiin pois kahvi, sillä sen on jo osoitettu liittyvän pienentyneeseen diabetesriskiin aiemmissa tutkimuksissa.
Ranskalaisten havainnot viittaavat vahvasti siihen, että paljon antioksidantteja sisältävä ruokavalio voi auttaa myös aikuistyypin diabeteksen ehkäisyssä. Antioksidantit vähentävät ns. oksidatiivista stressiä, joka on yhdistetty monien sairauksien kehittymiseen. Kasviksia, hedelmiä ja marjoja sisältävä ruokavalio on kuitenkin monella muullakin tavalla terveellinen, joten välttämättä tulokset eivät selity vain antioksidanteilla.
Suomalaisista miehistä noin 16 prosenttia ja naisista 11 prosenttia sairastaa tyypin 2 diabetesta. Suunnilleen yhtä monella on lisäksi esidiabetes, joka ei vielä täytä diagnoosin kriteereitä, mutta usein etenee diabetekseksi.Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2017;DOI:10.1007/s00125-017-4489-7)https://doi.org/10.1007/s00125-017-4489-7

(20171122) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.