Tupakoinnin lopettaminen on sitä todennäköisempää mitä kauempana kaupoista ja kioskeista tupakoitsija asuu, tuore suomalaistutkimus osoittaa. Lopettamisen todennäköisyys suurenee, kun etäisyys kasvaa noin puolella kilometrillä. Havainnot julkaistiin arvostetussa JAMA Internal Medicine -lehdessä.

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen, missä tupakan saatavuuden ja sen muutosten vaikutuksia tupakoinnin lopettamiseen on tutkittu näin yksityiskohtaisesti. Tutkijoilla oli käytössään tiedot käytännössä kaikista Suomen tupakkamyyntipaikoista. Tiedot yhdistettiin kahdessa väestötutkimuksessa 66 000 suomalaiselta kerättyihin seuranta- ja osoitetietoihin.

Tupakoitsijoita seurattiin neljästä yhdeksään vuotta, ja tuona aikana lähimmän tupakan myyntipisteen siirtyminen kauemmas näkyi suurempana todennäköisyytenä lopettaa tupakointi. Todennäköisyys suureni 20–60 prosenttia jokaista 500 metrin lisäystä kohden, tutkijat havaitsivat. Tupakoinnin jo lopettaneiden repsahduksiin myyntipisteiden läheisyys ei vaikuttanut.

Havainnot ovat hyvin mielenkiintoisia ja ne viittaavat siihen, että rajoittamalla tupakoinnin myyntiä voidaan lisätä tupakoinnin lopettamista. Suomalaisista tupakoi arviolta 16 prosenttia eli joka kuudes. WHO:n arvioiden mukaan tupakkaan kuolee vuosittain noin kuusi miljoonaa ihmistä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.4535)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.4535

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.