Psoriaasia potevien valtimot huonossa kunnossa – tilanne kuitenkin paranee hoidoilla

Psoriaasi-ihosairautta potevien valtimot ovat yhtä huonossa kunnossa kuin kymmenen vuotta vanhempien kolesteroliongelmaisten, tuore tutkimus osoittaa. Havainto todennäköisesti selittää, miksi psoriaasia potevat sairastuvat mm. sydänkohtauksiin tavallista herkemmin.

Tutkimuksessa sadan psoriaasipotilaan sepelvaltimovaltimot kuvattiin tietokonekerroskuvauksella, ja niitä verrattiin 25 terveen verrokin ja sadan kolesteroliongelmaisen valtimoihin. Kuvausten perusteella psoriaasia sairastavien sepelvaltimoissa oli rasvakovettumia enemmän kuin terveillä verrokeilla. Sama havaittiin verrattuna kolesteroliongelmaisiin, jotka olivat myös psoriaasipotilaita iäkkäämpiä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin rasvakovettumien kokonaismäärää sekä suuressa repeämisvaarassa olevien kovettumien ja pehmeiden, kalkkiutumattomien kovettumien määriä. Psoriaasi liittyi niihin kaikkiin, mutta joitain eroja kuitenkin ilmeni. Kolesteroliongelmaisiin verrattuna psoriaasia potevilla oli enemmän kalkkiutumattomia kovettumia, mutta yhtä paljon suuren riskin kovettumia.
Tutkijat löysivät myös viitteitä siitä, että psoriaasiin liittyvät valtimomuutokset voivat peruuntua, jos psoriaasia saadaan hillittyä. Tämä havaittiin potilailla, joiden iho-oireita saatiin paikallisesti vähennettyä vuoden mittaisen seurannan aikana. Samansuuntaisia tuloksia on saatu mm. tutkimuksissa, joissa on selvitetty lääkehoitojen vaikutuksia psoriaasipotilaiden valtimoiden kalkkeutumiseen. Sekä psoriaasi että sydänsairaudet ovat taustaltaan tulehduksellisia, ja todennäköisesti tulehduksen vähentyminen selittää vaikutukset.
Psoriaasi on ihon ja nivelten sairaus, jota sairastaa noin kaksi prosenttia suomalaisista. Iholla se aiheuttaa hilseläiskiä eri puolille kehoa. Nivelissä tauti voi tuntua mm. arkuutena ja aamujäykkyytenä.

Uutispalvelu Duodecim (Circulation 2017;136:263–276)https://dx.doi.org/10.1161/CIRCULATIONAHA.116.026859

(2017815) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.