Paljon punaista lihaa syövät näyttäisivät sairastuvan vakavaan munuaissairauteen muita todennäköisemmin. Riski koskee ns. loppuvaiheen munuaissairautta.

Tieto käy ilmi tutkimuksesta, jossa 63 000 kiinalaista 45–74-vuotiasta seurattiin vuodet 1993–1998. Runsaan viidentoista seurantavuoden aikana 950 osallistujalla todettiin loppuvaiheen munuaissairaus.

Osallistujien ruokavaliosta kerättiin tietoa tutkimuksen aikana, ja kun nämä tiedot yhdistettiin tietoihin sairastumisista, munuaissairaus havaittiin noin 40 prosenttia yleisemmäksi paljon punaista lihaa syövillä. Tämä havaittiin verrattuna osallistujiin, joiden ruokavaliossa oli vain niukasti punaista lihaa.

Siipikarjan, kananmunien, kalan tai maitotuotteiden ei havaittu vaikuttavan sairastumisriskiin, vaikka nekin ovat merkittäviä proteiinin lähteitä.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä aiemmissa tutkimuksissa proteiinin saannin vähentäminen on hidastanut munuaisongelmien etenemistä. Nyt saatujen tulosten valossa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että pelkän proteiinin sijaan vaikutus voi painottua punaiseen lihaan. Tähän viittaa myös se, että kiinalaisten tutkimuksessa punaisen lihan korvaaminen muilla proteiinin lähteillä pienensi munuaissairauden riskiä.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Society of Nephrology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Society of Nephrology 2017;28:304–312)
http://jasn.asnjournals.org/content/28/1/304.abstract

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lisähappea ei kannata antaa liian vapaasti – voi myös lisätä kuolleisuutta

Akuutisti sairaat sairaalapotilaat tarvitsevat usein lisähappea, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan sen tarjoamisessa ei kannata olla liian vapaamielinen. Potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on jo valmiiksi hyvä eli yli 96 prosenttia, lisähappi saattaa myös suurentaa kuolleisuutta. Tulokset perustuvat 25 tutkimuksen ja 16 000 potilaan tietoihin, ja niiden perusteella lisähapen antaminen potilaille, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 96 prosenttia, saattaa hieman suurentaa riskiä menehtyä sairaalahoidon aikana sekä sen jälkeen. Riski on 10–20 prosenttia suurempi kuin konservatiivisemmin hoidettujen.Yhteydet havaittiin potilailla, jotka olivat sairastuneet sepsikseen eli verenmyrkytykseen, aivoverenkiertohäiriöihin tai sydänkohtaukseen tai olivat kriittisesti sairaita, loukkaantuneet tai joutuneet hätäleikkaukseen. Lisähappi ei vaikuttanut potilaiden sairauksiin.Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että lisähapen vapaamielinen käyttäminen ei todennäköisesti paranna potilaiden tilannetta ja saattaa jopa suurentaa heidän riskiään menehtyä sairaalahoidon ja sitä seuraavan kuukauden aikana. Tulosten perusteella lisähappi alkaisi olla potentiaalisesti haitallista potilailla, joiden ääreisverenkierron happikyllästeisyys on yli 94–96 prosenttia.Tulokset julkaistiin arvostetussa Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)30479-3)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)30479-3

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.