Äidin masennuslääkitys raskauden aikana saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan suurentaa jälkeläisen riskiä sairastua mielenterveysongelmiin. Yhteys liittynee lääkkeiden lisäksi geneettiseen alttiuteen sekä äidin sairauteen.
Tutkimuksessa mielenterveysongelmat olivat yleisempiä lapsilla, joiden äidit olivat käyttäneet masennuslääkkeitä raskauden aikana ja ennen raskautta. Myös pelkkään raskauden aikana aloitettuun lääkitykseen liittyi suurentunut sairastumisriski. Yhteydet havaittiin verrattuna lapsiin, joiden äidit eivät olleet käyttäneet lainkaan masennuslääkkeitä.
Tuloksista on vaikea päätellä, miten suurelta osin yhteydet johtuvat masennuslääkityksestä ja miten paljon muista seikoista, kuten äidin sairaudesta, perinnöllisestä alttiudesta sekä äidin masennuksen vaikutuksista perheen jokapäiväiseen elämään. Se, että lapsen sairastumisriski oli suurentunut myös tapauksissa, joissa äiti oli lopettanut masennuslääkityksensä ennen raskautta, viittaa siihen, ettei vaikutus johdu pelkästään lääkealtistuksesta.
Oli tarkka mekanismi mikä tahansa, käytännössä vaikutus ei ole kovin suuri. Olettaen, että lääkkeet olivat nyt havaitun yhteyden taustalla, tässä aineistossa ainoastaan viisi jälkeläisen sairastumista tuhannesta selittyi masennuslääkealtistuksella.
Äidin masennuslääkitys on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty autismin kirjon häiriöihin sekä masennukseen ja kielellisen kehityksen viivästymiseen, mutta tulokset eivät ole olleet yksiselitteisiä. Mahdolliset riskit kannattaakin suhteuttaa lääkkeiden hyötyihin, sillä myös hoitamaton masennus voi vaarantaa raskauden. Raskaana olevien kannattaisi keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa.
Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa, ja se perustuu yli 900 000 vuosina 1998–2012 syntyneen tanskalaisen rekisteritietoihin. Lapsia seurattiin pisimmillään lähes 17-vuotiaaksi.
Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2017;358:j3668)https://doi.org/10.1136/bmj.j3668

(2017926) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.