Tasavirtaiskun tarvittaessa antava ja vakavan rytmihäiriön korjaava rytmihäiriötahdistin ei välttämättä ole syy lopettaa urheilua edes kilpailutasolla. Tuoreen tutkimuksen havainto vahvista aikaisemman, mutta lyhemmän tutkimuksen tuloksia.
Circulation-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 440 rytmihäiriötahdistimen saaneen 10–60-vuotiaan nelivuotiseen seurantaan. Osallistujat harrastivat mm. koripalloa, jalkapalloa, juoksua, lumilautailua ja hiihtoa. Monet kilpailivat lajissaan kansallisella tai kansainvälisellä tasolla.
Tulosten perusteella 121 potilasta sai laitteistaan yhteensä 183 iskua seurannan aikana. Kaikkiaan 10 prosenttia potilaista sai tahdistimen antaman sähköiskun urheillessaan kisoissa tai harjoituksissa. Sähköiskut olivat yleisempiä urheilun aikana kuin levossa, mutta eivät merkittävästi yleisempiä kuin muunlaisen fyysisen aktiivisuuden aikana.
Yksikään potilas ei menehtynyt rytmihäiriöön liittyvään syyhyn eikä tarvinnut elvytystä urheilun aikana tai sen jälkeen tapahtuneen rytmihäiriön takia. Ainoa potilasryhmä, jonka ei välttämättä kannattaisi urheilla tahdistimen kanssa, olivat oikean kammion arytmogeenista dysplasiaa potevat. Heillä oli muihin potilaisiin verrattuna suurempi riski saada mahdollisesti hengenvaarallisia rytmihäiriöitä urheilun aikana ja he myös tarvitsivat useita sähköiskuja ennen kuin sydämen rytmi palautui normaaliksi.
Rytmihäiriötahdistin tunnistaa sydämen rytmihäiriöt ja korjaa ne antamalla pienen sähköiskun. Laite asennetaan kehoon. Tavallisempia, sähköiskuja antamattomia sydämentahdistimia on hyvin monen tyyppisiä, ja niillä voidaan estää ja hoitaa erilaisia rytmihäiriöitä ja mm. sydämen vajaatoimintaa.

Uutispalvelu Duodecim
(Circulation 2017)http://circ.ahajournals.org/

(2017614) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.