Aivosumun taustalla on aina laaja aivotoiminnan häiriö, joka tulee ottaa vakavasti, neurologi sanoo.
Tuntuu kuin tarpoisi sumussa, jossa asioita ei tahdo hahmottaa tai ymmärtää millään.
Aivosumu-sanaan törmää nykyään entistä useammin– ehkä siksi, että se on yksi pitkittyneen koronan oireista. Sana kuvaa hyvin tilaa, jossa aivot eivät toimi kunnolla: ajatteleminen on kankeaa, käsityskyky on heikentynyt ja asioista pitää sanoa monta kertaa, eivätkä ne siltikään välttämättä mene perille.
– Myös silmien kautta tulevan tiedon hahmottaminen on vaikeaa. Tuntemuksista päällimmäisenä on väsymys. Muut oireet liittyvät tietojen käsittelyyn eli ovat kognitiivisia häiriöitä, neurologi Markku Nissilä kuvailee.
Aivosumusta on tullut osuva yläkäsite kaikille näille oireille. Se on liitetty esimerkiksi masennukseen, kilpirauhasen vajaatoimintaan, diabetekseen, väsymysoireyhtymään, unihäiriöihin sekä raudan tai B12-vitamiinin puutteeseen.
Neurologin vastaanotolle päätyvillä aivosumun syy on useimmiten migreeni, mutta joskus myös MS-tauti ja yhä useammin pitkäkestoinen korona. Aivosumun aiheuttajan vakavuus ja hoidettavuus vaihtelevat siis suuresti.
– Aivosumun taustalla on aina laaja aivotoiminnan häiriö, joka kannattaa ottaa vakavasti. Se on oire sairaudesta, Nissilä painottaa.
Ei töihin tai auton rattiin
Kyse ei siis ole mistään pienestä pöhnäisyydestä tai siitä, että iltapäivällä alkaa kovasti unettaa. Aivosumu vie työkyvyn kokonaan. Kun aivojen välittäjäaineet ylikuormittuvat, hermosolut tarvitsevat aikalisän toimiakseen taas normaalisti, joten ne vetävät niin sanotusti käsijarrun pohjaan. Siitä seuraavassa aivosumussa on turha yrittää pinnistellä päättelykykyä tai mitään muutakaan ajattelua vaativien hommien kanssa. Se vain pitkittäisi sumuvaiheenkestoa. Aivosumuisena ei kannata ajaa autoa, täyttää Excel-taulukkoa tai ottaa verinäytettä toiselta. Silloin ei yksinkertaisesti ole ihan terässä.
– Kuulen välillä aika pelottavia juttuja asiakkailta siitä, millaisessa kunnossa heidän on tullut oltua töissä. Jos aivosumussa on pakko tehdä jotain, jälki kannattaa tarkistaa jälkikäteen. Voi löytää aivan käsittämättömiä virheitä, joita ei muuten olisi koskaan tehnyt, Nissilä neuvoo.
Toipumisaika riippuu aivosumun aiheuttajasta. Koronan jälkeen sumu voi jatkua kuukausia. Migreenissä kipukohtauksen jälkeen voi toipumiseen mennä vielä päivä tai kaksi.
Sumuverhon hälvenemistä voi silloin parhaiten edistää nukkumalla. Nukkuessa aivoja puhdistava glymfaattinen järjestelmä toimii tehokkaimmin ja se auttaa aivoja toipumaan häiriöistä.
– Jotkut ovat huomanneet, että myös salmiakin syöminen auttaa kirkastamaan pään migreenikohtauksen jälkeen.
Uni ja syöminen kuntoon
Sumun syy kannattaa selvittää. Syyllisen etsintä voi kuitenkin olla vaikeaa omin voimin.
Unettomuudesta kärsivän aivot voivat välillä toimia kirkkaasti, kun vireystila on parempi, ja toisaalta muisti pätkii, jos välillä torkahtelee huomaamattaan. Unihäiriötä voi lievittää hyvällä unihygienialla, mutta jos nukkuminen ei ala sujua ja yöt menevät valvoessa, kannattaa hakea apua.
Omaa kuormitusta olisi hyvä miettiä muutenkin. Kova stressi tai burnoutin partaalla oleminen voi hyvinkin tyhjentää aivojen välittäjäainevarastot ja aiheuttaa aivosumua.
Levon lisäksi aivoterveyttä tukee, kun syö hyvin. Monipuolinen ruokavalio voi helpottaa myös aivosumun oireita. Kasviksista ja kalasta koostuva ruoka on aivoille tutkitusti parempi kuin runsaasti punaista lihaa sisältävä. Myös tupakointia ja alkoholin päivittäistä käyttöä kannattaa välttää.
– Alkoholi on aivoliuotin, sillä se liuottaa rasvaa, ja aivot koostuvat rasvaperäisistä kalvoista. Alkoholi vaikuttaa välittäjäaineiden tuhlaantumiseen ja heikentää myös unta, joten se pahentaa aivosumua sekä suoraan että unihäiriön kautta.
Syy voi löytyä verikokeella
Lääkäriin pitää lähteä heti, jos aivosumu alkaa yhtäkkiä uutena oireena ilmansyytä: ajatus ei kulje normaalisti tai sumuisuus muuttuu jotenkin erilaiseksi kuin ennen.
Myös lähipiirin kommentit on hyvä ottaa tosissaan.
– Kilpirauhasen vajaatoiminnassa aivojen takkuamista ei ehkä itse tajuakaan, mutta ympärillä oleville se on selvää, Nissilä kertoo.
Kun lääkäriin menee aivosumun takia, oireista ja tuntemuksista on hyvä pitää päiväkirjaa ja ottaa tiedot mukaan vastaanotolle.
– Aivosumuun liittyy vielä muotisanan maine, joten se voi herättää lääkärissä pienen vastareaktion. Siksikin oireiden seuranta kannattaa, Nissilä neuvoo.
Verikokeilla olisi hyvä tarkistaa ainakin verensokeri, kilpirauhasarvot ja varastorauta ferritiini.
– Uupumuksen takana on aika usein matala ferritiini. On näyttöä siitä, että jos rautavarastoja ei täydennetä, migreeni voi kroonistua.
Myös pahaksi äityneessä kakkostyypin diabeteksessa parissakympissä huitelevat sokeriarvot voivat sekoittaa aivojentoimintaa. Silloin oireena on syvä uupumus. Diabeteksen saaminen hyvään hoitotasapainoon vie sumuisen väsymyksen mennessään.
Sittenkin masennusta?
Aina syy ei löydy verikokeilla. Lääkärintutkimuksessa ja haastattelussa käydään läpi myös lääkitykset. Esimerkiksi epilepsialääke topiramaatti, jota käytetään myös migreenin estolääkkeenä, voi aiheuttaa voimakkaita häiriöitä tietojenkäsittelyssä ja unessa. Yllättävätkin lääkkeet aiheuttavat joskus sumuisuutta, sillä on yksilöllistä, miten kunkin elimistö lääkeaineita käsittelee.
Vastaanotolla tarkistetaan myös, onko muita vaivoja, joilla voisi olla yhteyttä aivosumuun. Aikausein taustalla on masennusta, joten senkin mahdollisuus pitää selvittää.
– Joskus tarvitaan neuropsykologisiakin tutkimuksia, jos syy ei työikäisellä ihmisellä muuten selviä. Neuropsykologisissa tutkimuksissa testataan useamman tunnin ajan aivojentoimintaa rasituksessa: kuinka ne jaksavat keskittyä. Se, millaisia virheitä tutkimuksenaikana tekee, auttaa näkemään, millä aivojen alueilla tapahtuu häiriöitä. Aivosumussa niitä on yleensä useammalla alueella.
Kaikkein harvinaisin ja ikävin syy on aivokasvain, mutta silloin aivosumu ei ole ainoa oire, ja sitä on tyypillisesti edeltänyt epileptinen kohtaus ja kovapäänsärky. Ihan aina sumunsyytä ei löydy, vaikka miten tutkittaisiin.
– Olisi tietysti hyvä, jos löytyisi joku yksinkertainen syy, jota olisi helppo hoitaa. Mutta onhan sekin lohduttavaa tietää, ettei ole kyse vaikkapa MS-taudista tai muusta vaikeasti hoidettavasta sairaudesta, Nissilä muistuttaa.◆
Asiantuntija Markku Nissilä neurologian erikoislääkäri, Terveystalo
Tämä artikkeli on ilmestynyt Hyvä terveys -lehdessä. Tilaajana voit lukea kaikki numerot maksutta digilehdet.fi-palvelusta.
