Aivojen sähköstimulaatiota käytetään etenkin Parkinsonin taudin hoidossa, mutta sama menetelmä voisi auttaa myös anoreksiaa sairastavia. Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä. Viime vuosina sähköstimulaatiota on kokeiltu myös epilepsian, masennuksen ja mm. neuropaattisen kivun hoidossa.
Osana tutkimusta kuudentoista anoreksiapotilaan aivoihin asennettiin leikkauksessa elektrodit, joihin johdettiin sähköä kehon ulkopuolelta. Sähköllä stimuloitiin aivojen (subcallosal cingulate) osaa, joka on yhdistetty anoreksiaan ja myös mm. masennukseen. Potilaat sairastivat anoreksiaa, joka ei ollut parantunut pitkistä hoidoista huolimatta.
Tulosten perusteella vuoden mittainen sähköstimulaatio näyttäisi parantavan anoreksiapotilaiden mielialaongelmia sekä auttavan painon nostamisessa. Tutkimuksen alkaessa potilaiden painoindeksi oli keskimäärin alle 14, mutta vuoden kuluttua hoidosta se oli noussut yli 17:ään eli lähelle normaalipainon alarajaa. Myös masennus- ja ahdistuneisuusoireet ja tunteiden säätelyn ongelmat vähentyivät ja aivojen glukoosiaineenvaihdunta kiihtyi anoreksiaan liitetyillä alueilla.
Sähköstimulaatiohoitoon liittyi jonkin verran lieviä haittavaikutuksia, etenkin ohimenevää kipuilua, mutta vakavia hoitoon liittyviä haittoja ei havaittu. Jos tulokset varmistuvat lisätutkimuksissa, aivojen sähköstimulaatiosta voi tulla hyvä lisäapu anoreksian hoitoon.

Anoreksia eli laihuushäiriö alkaa yleensä 14–24-vuotiaana. Siihen sairastuvista noin 5 prosenttia kuolee nälkiintymisen aiheuttamiin muutoksiin tai itsemurhaan. Nykykäsityksen mukaan syömishäiriöt johtuvat monesta eri syystä. Hermostollisten ja biologisten tekijöiden lisäksi monet yksilönkehitykseen sekä perheeseen liittyvät seikat ja sosiokulttuuriset tekijät altistavat syömishäiriöille. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Psychiatry 2017;4:285–294)http://dx.doi.org/10.1016/S2215-0366(17)30076-7

(2017412)

Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio on yksittäisiä ruoka-aineita tärkeämpää verenpainetaudin ehkäisyssä, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimus vahvistaa jo valmiiksi mittavaa tutkimusnäyttöä ruokavalion ja verenpaineen yhteyksistä.
Hypertension-lehdessä julkaistut tulokset perustuvat 80 000 terveen ranskalaisen keskimäärin kolmevuotiseen seurantaan, jonka aikana 2 400 heistä sairastui verenpainetautiin. Osallistujien ruokavaliota kyseltiin useita kertoja tutkimuksen aikana.
Tulokset vahvistivat verenpainetaudin kehittyvän todennäköisemmin henkilöille, joiden ruokavaliossa oli runsaasti suolaa ja eläinproteiineja, mikä on todettu tutkimuksissa aiemminkin. Riski puolestaan pieneni kasvisproteiineja, hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljaa syömällä. Myös magnesium ja kalium pienensivät sairastumisriskiä.
Yksittäisiä ruokavalion osia tärkeämpää oli kuitenkin niiden muodostama kokonaisuus. Monipuolista ja terveellistä ruokavaliota noudattavien verenpainetautiriski oli yli 40 prosenttia pienempi kuin epäterveellisimmin syövien, tulokset osoittivat. Tällainen ruokavalio sisälsi runsaasti hedelmiä, kasviksia, täysjyväviljoja, pähkinöitä ja vähärasvaisia maitotuotteita sekä vähänlaisesti lihaa, kovia rasvoja ja sokerijuomia ja -herkkuja.
Korkea verenpaine on maailmanlaajuisesti merkittävimpiä terveysriskejä, ja se aiheuttaa vuosittain yli yhdeksän miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Verenpainetauti altistaa monille sairauksille, mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja aivoverenkiertohäiriöille.
Suomessa verenpainetautia potee noin puolet miehistä ja kolmannes naisista. Verenpainelääkityksellä on noin puoli miljoonaa suomalaista.
Uutispalvelu Duodecim
(Hypertension 2017;DOI:10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622)https://doi.org/10.1161/HYPERTENSIONAHA.117.09622

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Aivoverenkiertohäiriö voi osalla potilaista johtua sydämen avoimesta foramen ovale -aukosta, mutta tutkijat eivät ole olleet varmoja ehkäiseekö aukon sulkeminen uusia oireita. Tuoreiden tutkimustulosten perusteella sulkeminen kannattaa, mutta samalla potilaille voi kehittyä mm. sydämen eteisvärinää.
Kolmeen laadukkaaseen tutkimukseen perustuvat tulokset ovat hyvin kiinnostavia, sillä edelliset tutkimukset viittasivat operaatioiden olevan tehottomia, minkä takia foramen ovalen sulkemista on pidetty tarpeettomana.
Foramen ovale tarkoittaa sydämen väliseinässä sikiöajan jäänteenä olevaa avointa soikeaa aukkoa. Yleensä se sulkeutuu syntymän jälkeen, mutta noin neljänneksellä ihmisistä se jää avoimeksi. Aivoverenkiertohäiriöiden lisäksi avoin foramen ovale on yhdistetty mm. migreeniin.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa foramen ovalen sulkeminen ehkäisi uusia aivoverenkiertohäiriöitä verrattuna pelkkään lääkitykseen. Samalla kuitenkin riski sairastua eteisvärinään tai laskimoveritulppiin suureni hieman.

Yhteensä tutkimuksiin osallistui 3 300 aivoverenkiertohäiriöön sairastunutta potilasta, joilla oli avoin foramen ovale. Potilaita seurattiin 3, 5 ja 6 vuotta. Yhdessä tutkimuksessa potilaat satunnaistettiin joko sulkutoimenpiteeseen tai lääkehoitoon, mutta kahdessa muussa tutkimuksessa myös sulkupotilaat olivat samoilla lääkityksillä verrokkien kanssa. Potilaat myös valittiin hieman eri kriteereillä. Suomessa joka vuosi noin 24 000 potilasta sairastuu aivoverenkiertohäiriöön.
Tutkimukset julkaistiin New England Journal of Medicinessä.
Uutispalvelu Duodecim
(NEJM 2017;377:1011–1021)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1705915 (NEJM 2017;377: 1022–1032)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1610057 (NEJM 2017;377:1033–1042)https://doi.org/10.1056/NEJMoa1707404

(2017920) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.